W.A. Mozart: divertimento K. 136

Kolme divertimentoa valmistuivat todennäköisesti syksyllä 1772 samaan aikaan Milanoon tilatun vakavan oopperan Lucio Sillan kanssa. Tuolloin vasta 16-vuotias Mozart työskenteli Salzburgissa hankalana esimiehenä tunnetun piispa Colloredon orkesterin konserttimestarina ja anoi konserttimatkojaan varten lomia aina kuin mahdollista.

Continue reading

Ludwig van Beethoven: kvintetto pianolle ja puhaltimille op. 16

Es-duurikvintettoa pianolle ja puhaltimille op. 16 olisi tuskin syntynyt ilman Mozartin 12 vuotta aiemmin näyttämää esimerkkiä. Kun Beethoven pianokvintettoa vuonna 1796, Mozartin kvintettoa ei oltu vielä julkaistu painettuna, mutta hän oli todennäköisesti Prahassa käydessään saanut käsiinsä Mozartin alkuperäisen partituurin ja inspiroitunut siitä niin, että mallinsi oman kvintettonsa täsmällisesti Mozartin mukaiseksi: Sen kolmiosainen muoto, sama sävellaji ja ensiosan pitkä johdanto eivät voi olla sattumalta niin yhteneväiset.

Continue reading

Ralph Vaughan Williams: pianokvintetto

Pianokvintetossa Vaughan Williams sekoittaa brahmsilaista jyhkeyttä omaan, englantilaiseen koruttomuuteensa niin, että jokainen teoksen kolmesta osasta tuntuu kohoavan omasta maaperästään. Juurevuutta sointiin tuo poikkeava kokoonpano, jossa kakkosviulu on vaihdettu kontrabassoon samaan tapaan kuin Franz Schubertin forellikvintetossa.

Continue reading

Crumb, George: Black Angels – Kolmetoista kuvaa pimeästä maasta

k Angels heittää varjon kaiken toivon ylle viimeisteltyyn muotoon valetulla kokonaisuudella, jossa sotatematiikan läsnäolokin on vain mielikuvitusta ruokkiva lisäteho, yläkategoria. Crumbin käyttämät lainamelodiat musiikin historiasta, uudenlaiset soittotekniikat, soittajien huudahdukset ja tam-gongin pauke siirtävät kvartetin käsitettä kauas lähtökohdistaan – osien nimetkin viittaavat ruumiin ja hengen meno-paluumatkaan rajojen tuolle puolen.

Continue reading

Britten, Benjamin: Jousikvartetto C-duuri op. 36

Toisen jousikvarteton taustalla on englantilaisen musiikin isänä pidetyn Henry Purcellin kuoleman 250-vuotisjuhlallisuudet, joita varten Britten sävelsi kvarteton lisäksi myös Holy Sonnets of John Donne -laulusarjan sekä Purcell-muunnelmat The Young Person’s Guide to the Orchestra. Toinen jousikvartetto on kolmikosta silti vähiten purcellilainen ja kaikkea muuta kuin pastissimainen aikamatka barokin ajan Englantiin 1900-luvun harmonioilla höystettynä.

Continue reading