Armas Järnefelt: Juhla-alkusoitto, eli kadonnut helmi suomalaisen musiikin kulta-ajoilta

Viime vuonna 150-vuotisjuhliaan viettänyt Armas Järnefelt (1869–1958) on yksi Suomen musiikkihistorian suurimmista hahmoista. Hän on myös yksi niistä säveltäjistä, jotka eivät koskaan onnistuneet nousemaan ansaitsemalleen jalustalle Jean Sibeliuksen nostattaman pölypilven takaa – kohtalotovereihin kuuluvat käytännössä kaikki vuosisadan vaihteen säveltäjämme Toivo Kuulasta Erkki Melartiniin ja Selim Palmgrenista Leevi Madetojaan. Järnefeltin kivenkovaa ammattitaitoa ja suvereenia orkesterin hallintaa osoittava Juhla-alkusoitto (1902) on malliesimerkki Suomen säveltaiteen kulta-aikoina syntyneestä teoksesta, joka olisi missä tahansa toisessa ajassa tai paikassa esitettynä todennäköisesti jäänyt orkestereiden ohjelmistoon. Kenties tätä epäkohtaa ei ole vielä liian myöhäistä korjata.

On vaikea sanoa, kuinka paljon Sibeliuksen kyseenalaistamaton asema meikäläisen ravintoketjun huipulla vaikutti Järnefeltin urapolkuun, mutta todennäköisesti hän tiedosti ja hyväksyi paikkansa jättiläisen varjossa. Kun muut aikalaiset vielä pyristelivät ruuhkaisille apajille suurina sinfonikkoina, suomalaisuusaatteen sävelmaalareina ja kansalliseeposten nuotintajina, Armas Järnefelt pani tarmonsa kapellimestarin uraan sekä lyyristen pikkukappaleiden säveltämiseen. Lyhyiden mutta kauttaaltaan väkevien, lauluäänelle ja pianolle tekemiensä sävellysten ilmeisiä innoittajia olivat hänen ensimmäinen vaimonsa Maikki (myöhemmin Selim Palmgrenin vaimo, o.s. Pakarinen) sekä hänen toinen puolisonsa, ruotsalainen oopperalaulaja Olivia Edström

Pääosan urastaan Järnefelt teki Ruotsissa. Hän sai myös Ruotsin kansallisuuden vuonna 1909. Säveltäjänä hänen tärkeimpiin meriitteihinsä kuuluu Pohjoismaiden ensimmäisen elokuvamusiikin säveltäminen Mauritz Stillerin ohjaamaan elokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta (1919), ja kaikki suomalaiset tuntevat Järnefeltiltä ainakin yhden kappaleen, Kehtolaulun. (Juttu jatkuu videon jälkeen.)

Järnefeltin sävellystuotannon lopullisesta laajuudesta ei ole täyttä varmuutta – osa teoksista on edelleen hukassa tai hävitetty –, mutta suppeahkoksi se joka tapauksessa jäi. Hänhän oli ennen kaikkea kapellimestari, ja hyvin ahkera sellainen. Hän johti Ruotsin Kuninkaallisen oopperan esityksiä yli 25 vuoden ajan vuodesta 1905 lähtien, ja yhteensä puolen vuosisadan aikana hän johti jopa 270 oopperaesitystä pelkästään Suomessa. Helsingin kaupunginorkesterin pääkapellimestarina hän toimi vuosina 1942–43. Viimeisen kerran hän johti HKO:ta Jean Sibeliuksen 85-vuotispäivänä 1950.

Juhla-alkusoitto valmistui Suomen Kansallisteatterin avajaisiin 9.4.1902, mutta ikävä kyllä se jäi kahden juhlanäytöksen, teatteri- ja musiikkiesitysten sekä uuden talon nostattaman hurmoksen jalkoihin. Se oli ohjelmanumero muiden seassa ja unohtui nopeasti. Päivälehti raportoi teoksesta vähäsanaisesti: “Näytännön alkoi orkesteri esittäen Armas Järnefeltin säveltämän alkusoiton säveltäjän omalla johdolla. Kaunis ja värikäs kappale sai osakseen vilkkaita suosionosoituksia.” Näin huomaamattomasti saateltiin Järnefeltin juhla-alkusoitto arkistojen täytteeksi lähes 120 vuodeksi.

Toisen kerran se kuultiin vasta joulukuussa 2019 Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa, jossa arvostelija jatkoi jo kertaalleen hyväksi todetulla, lakonisella linjalla: “[A]lkusoitto on yllättävän monipuolinen teos, jossa on sekä rytmikkyyttä että laulavuutta. Harmonioissa kuuluvat myös Sibelius-vaikutteet.”

Tämän ja paljon enemmän voi onneksi todeta nyt myös itse kuuntelemalla ja katsomalla Järnefeltin Juhla-alkusoitto tästä linkistä.

Teosesittely on muokattu alunperin Helsingin kaupunginorkesterille kirjoittamastani tekstistä.

En saa näiden tekstien julkaisemisesta rahaa, mutta näkyvyyttä kylläkin. Jos siis artikkeli herätti tunteita, kuten iloa, katkeruutta, ihmetystä, silmitöntä raivoa tai vaikka totaalista tyhjyyttä... arvostan suuresti, että jaat sen ystävillesikin. Jaettu tunne on kaksinkertainen tunne, ja minä saan näkyvyyttä ainakin tuplasti!

Kommentit

Kommentit

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.