Karol Szymanowski: Love songs of Hafiz

Persialaisen runoilijan, mystikkohahmo Muhammed Šemseddin Hafizin (n. 1324–1391) elämäkertatiedot ovat hänen valtavasta merkityksestään huolimatta jääneet vähäisiksi. Vahvistamattomia legendoja hänestä kyllä kiertää: isättömäksi jäänyt Hafiz hakeutui nuorena ensin leipurin oppiin, mutta koulussa hän osoittautui ilmiömäiseksi kirjoittajaksi ja nopeaksi oppijaksi. Hänen kirjailijanimensä Hafiz tarkoittaakin muistimestaria ‒ tarinan mukaan hän pystyi siteeraamaan koko Koraanin ulkomuistista. Hafizia pidetään paitsi Lähi-idän kirjallisuuden kantaisänä myös jumalien kielen tulkitsijana, jonka hautapaikka on edelleen suosittu pyhiinvaelluskohde. Hafizin päivää vietetään Iranissa 12. lokakuuta.

Länsimaihin tieto Hafizista levisi lähinnä Goethen ansiosta. Hän kun oli syvästi hurahtanut kaikkeen itämaiseen kulttuuriin ja etenkin kirjallisuuteen. Sata vuotta Goethen jälkeen puolalainen säveltäjä Karol Szymanowski (1882–1937) törmäsi Hafizin teksteihin Wienissä runoilija Hans Bethgen saksankielisinä versioina. Tuli Szymanowskin vuoro hurahtaa orientalismiin, mikä oli muutenkin tuohon aikaan säveltäjien muotivillitys. Esimerkiksi Mahler, Rimski-Korsakov, Rahmaninov, Strauss ja moni muu oli jo aiemmin paneutunut lähi-idän mystiikkaan antaakseen oman tulkintansa eksoottisista näyistä ja itämaisesta maailmanmenosta. Hän oli myös innokas matkailija, ja käynyt Pohjois-Afrikassa saakka ennen asettumistaan Wieniin 1910-luvun alussa.

Karol Szymanowski sävelsi Hafiz-runot kahdesti. Ensin valmistui viisi pianosäestyksellistä laulua op. 24. Tästä sarjasta Szymanowski valitsi kolme laulua (Toiveita, Rakastunut itätuuli ja Tanssi) ja orkestroi ne lisätäkseen ne kahdeksanosaisen orkesterilaulusarjan sekaan. Love songs of Hafiz lauluäänelle orkesterille op. 26 syntyi lopulta vuonna 1914. Osat ovat (vapaasti suomennettuna):

  1. Toiveita
  2. Rakastunut itätuuli
  3. Tanssi
  4. Sieluni helmet
  5. Ikääntynyt nuori
  6. Äänesi
  7. Juomalaulu
  8. Hafizin haudalla

Laulujen syntyaika on merkittävä linkki Szymanowskin kehityksessä: säveltäessään Hafiz-sarjoja hän oli jo pikku hiljaa vieraantumassa varhaisesti, saksalaiseen romantiikkaan nojaavasta tyylistään kohti omaa, tunnistettavaa ilmaisuaan. Koska tyylin murros oli vielä käynnissä, Hafiz-sarjan laulut sijoittuvat tyylirajojen kummallekin puolelle luoden mielenkiintoisen katsauksen siihen, miltä säveltäjän ahaa-elämyksestä lähtenyt täydellinen suunnanmuutos kuulostaa yhden ja saman teoksen aikana. Kolme alkuperäistä laulua ripustautuvat selvästi romantiikan tyyliin, kun taas myöhemmissä lauluissa Szymanowski esittelee modernismiin suuntautunutta sävelkieltään. 

Teosesittely on muokattu alunperin Helsingin kaupunginorkesterille kirjoittamastani tekstistä.

Jos artikkeli herätti tunteita, kuten iloa, katkeruutta, ihmetystä, silmitöntä raivoa tai vaikka totaalista tyhjyyttä... arvostan suuresti, että jaat sen ystävillesikin!

Kommentit

Kommentit

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *