Maurice Ravel suunnitteli jo vuonna 1906 säveltävänsä jonkinlaisen kunnianosoituksen vuonna 1899 kuolleen valssimestari Johann Straussin muistolle. Kaavailemansa valssiteos nimeltään Wien pysyi kuitenkin keskeneräisenä vuosikausia, ja kun ensimmäinen maailmansota tuli päälle, Ravelin siloiteltu näkemys Itävallasta iloisesti tanssaavana kulttuurin kehtona oli romuttunut niin peruuttamattomasti, että ajatus valssi-ilottelusta unohtui.
Ravel kuitenkin palasi vanhan valssiteoksensa pariin vuonna 1919 baletti-impressaario Sergei Djagilevin kehotuksesta. Heidän oli tarkoitus jatkaa yhteistyötä menestyksekkään vuoden 1912 Daphnis et Chloén tapaan, mutta koekuuntelussa Djagilev tyrmäsi Ravelin uuden valssiteoksen täysin kelvottomaksi koreografioida. Herrojen aikaisemmin hyvin sydämmelliset välit kylmenivät ja lopulta katkesivat.
Djagilevin kritiikki ei estänyt Ravelia julkaisemasta noin 12-minuuttista La Valsea omatoimisesti. Hän lisäsi siihen alaotsikon poème chorégraphique ja kirjoitti esipuheeseen kuvauksen tanssivasta joukosta keisarillisessa palatsissa vuonna 1855. Vaikkakin La Valse on malliesimerkki täydellisestä orkesterinumerosta, on sitä vuosien saatossa esitetty myös balettiversioina – tosin hyvin harvoin.
Teoksen syntyhistoria ja lopullinen soiva muoto jossain parodian ja kunnianosoituksen välillä on herättänyt tutkijain mielikuvituksen lentoon. On väitetty, että teos kuvaa niin sanotuna kauniin aikakauden romuttumista kaaokseen, valssikulttuurin lopullista kuolemaa ja sotaa. Yhtä sinnikkäästi kuin teorioita kehiteltiin, kiisti Ravel La Valsen liittyvän mitenkään Euroopan tai Itävallan tilanteeseen saati tanssin kuolonkamppailuun. Jokainen päättäköön itse, onko La Valsen sisäinen maailma vain irvokas kuvaus menneen kulta-ajan väkivaltaisesta tukehtumisesta, sodanjälkeisen Euroopan hajanaisuudesta vai valssin synnystä, kukoistuksesta ja kuolemasta. Tai jostain aivan muusta.
Joka tapauksessa La Valsen äärimmäisyyksiin kurottavat orkesteritehot sekä Ravelin tavaramerkin tapainen ilmavuus ja värikkyys tekevät La Valsesta yhden kaikkien aikojen tanssiteoksista.
Teosesittely on muokattu alunperin Helsingin kaupunginorkesterille tekemästäni tekstistä.