W.A.Mozart: Messu c-molli “Suuri”

Palvellessaan Salzburgissa arkkipiispa Colloredoa W.A. Mozart (1756–1791) täytti virkaansa soittamalla hoviorkesterissa ja säveltämällä teoksia orkesterille ja kuorolle pääasiassa kirkkokäyttöön. Vähän yli 10-vuoden ajan, kattaen koko 1770-luvun, hän tehtaili enimmäkseen lyhyitä messuja, jotka taiteellisten kompromissien jälkeenkin tuottivat hänelle vain mielipahaa ja taskurahoja vaivanpalkaksi. Viimeisimpinä virkatöinään hän sävelsi kaksi suurehkoa teosta: Kruunajaismessun sekä Missa Solemniksen C-duurissa vuonna 1780. Sen jälkeen hän pyysi eroa toimestaan. Piispa ei myöntänyt eroa – hän antoi potkut.

Vuonna 1781 Mozart pyyhki Salzburgin pölyt peruukistaan ja asettui vapaaksi säveltäjäksi Wieniin. Muutaman vuoden kuluttua syntyi kuitenkin vielä yksi kirkkoteos, Suuri c-molli messu, joka sai kantaesityksensä Salzburgin Pietarinkirkossa 26.8.1783. Miksi Mozart palasi vihaamaansa kaupunkiin? Mozartin suhde Salzburgiin oli avoimen inhomielinen, ja vain hänen isänsä jääminen Colloredon alaiseksi piti yhteyden kaupunkiin elossa.

Tammikuulle 1783 päiväämässään kirjeessä isälleen Mozart viittaa työstämäänsä c-molli messuun ainoan kerran: ”Moraalinen velvoitteeni on todellinen. Toivon pystyväni pitämään lupaukseni”. Mozart ei kerro kenelle hän on luvannut ja mitä. Pikkumielisenä pitämänsä piispa ei taatusti ollut Mozartin valan arvoinen, ja tunne oli molemminpuolinen. Hän jatkaa: ”vaimoni oli silloin vielä naimaton, mutta koska olin päättänyt naida hänet heti hänen tervehdyttyään, tuntui työskentely helpolta. Mutta kuten tiedät, aika ja olosuhteet tekivät matkastamme mahdottoman. Puolikkaan messun partituuri odottelee valmistumistaan ja se on paras osoitus lupauksestani…”

On todennäköistä, että Mozart sävelsi c-molli messun häälahjaksi tuoreelle nuorikolleen. Samalla teoksella hän koetti myös lepytellä isäänsä, jonka tahdon vastaisesti Mozart oli nainut laulaja Constanze Weberin (säveltäjä Carl Maria von Weberin serkun). Mozart ehkä ajatteli, että antamalla vaimonsa laulaa c-molli messun sopraanoaariat, hän voisi osoittaa isälleen kuinka lahjakkaan naisen hän oli löytänyt. Tiettävästi Leopold-isä ei Constanzen laulusta juuri vaikuttunut, eikä Mozart koskaan saanut tältä anteeksi luvatonta vihkiytymistään. 

Virasta eroaminen osoittautui Mozartin yksityiselämän lisäksi myös tyylilliseksi vedenjakajaksi.  Messu on tästä elävä esimerkki. Wieniin muutettuaan Mozart oli tutustunut yläluokan herroihin, vapaamuurareihin sekä mesenaatteihin, kuten keisarillisen kirjaston prefektiin Gottfried van Swieteniin. Hänen virkamatkojensa ansiosta Mozart sai aina käsiinsä englantilaisia ja saksalaisia kopioita Bachin ja Händelin jo antikvaariseksi tuomitusta moniäänisestä tyylistä. Mozartin into edeltäjien kirkkotyyliä kohtaan ilmenee Mozartin tuon ajan musiikissa selvästi, parhaiten juuri c-molli messussa, jota pidetäänkin kunnianosoituksena nimenomaan Händelille ja Messias-oratoriolle.

Mitään Mozartin Messun kaltaista ei tuohon aikaan oltu tehty. Siitä pitivät huolen Piispa Colloredon ja arkkiherttua Joosef II:n vaatimukset, joiden mukaan kirkkomusiikin tuli olla kansantajuista, kevyttä ja koristelematonta. Lisäksi niiden piti olla lyhyitä, alle puolituntisia. C-molli mesussaan Mozart rikkoo siis miltei kaikkia säädöksiä, mutta tunnin mittaisenakin teos jäi keskeneräiseksi syistä, joita ei tiedetä. Mozart jätti osia viimeistelemättä, orkestraatio on monin paikoin vajavaista ja perinteinen messuosa Agnus dei on pudonnut kokonaisuudesta tyystin pois. Osa nuoteista on varmasti myös kadonnut. Silti messu on Mozartin suurin ja mahtavin kirkkoteos, jossa hän yhdistää oopperallisen koloratuurilaulun, barokkityylin polyfonian ja hengellisen monumentaalisuuden ylittämättömällä tavalla.

En saa näiden tekstien julkaisemisesta rahaa, mutta näkyvyyttä kylläkin. Jos siis artikkeli herätti tunteita, kuten iloa, katkeruutta, ihmetystä, silmitöntä raivoa tai vaikka totaalista tyhjyyttä... arvostan suuresti, että jaat sen ystävillesikin. Jaettu tunne on kaksinkertainen tunne, ja minä saan näkyvyyttä ainakin tuplasti!

Kommentit

Kommentit

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *