Debussy oli jo ehtinyt unohtaa Hallin ja teoksen, kun hänen ovelleen ilmestyi tuttu hahmo vuonna 1903 ‒ kaksi vuotta sopimuksen teon jälkeen. Debussy joutui nyt täyttämään lupauksensa, ja hyvin vastentahtoisesti sittenkin.
Lue lisää
Kuukausi: heinäkuu 2020
György Ligeti: Atmosphéres, eli jäätynyttä aikaa etsimässä
Ligeti onnistui häivyttämään musiikista ajan- ja liikkeentajun tuomalla tilalle staattisuuden tunnun, avaruudellista kelluntaa.
Lue lisää
Béla Bartók: Musiikkia kieli- ja lyömäsoittimille sekä celestalle, eli miksi Hohto pelottaa
Ristiriita teoksen sanakirjamaisen nimen ja sen nykyisen maineen välillä tuntuu mahdottomalta yhdistelmältä. Yksi 1900-luvun kiistattomista merkkiteoksista Musiikkia kieli- ja lyömäsoittimille sekä celestalle (1936) on otsikostaan huolimatta kaikkea muuta kuin luettelomainen hakuteos soittimien käyttöhistoriaan.
Lue lisää
William Walton: viulukonsertto
Walton oli tunnettu perusteellisuudestaan, mutta konserton parissa hän paini totuttuakin pitempään, yli kaksi vuotta. Lopulta säveltämisestä tuli hänelle niin mahdotonta, että hän oli lähellä purkaa sopimuksen Heifetzin kanssa ja vaihtaa viulistia Fritz Kreisleriin, yhtä taitavaan mutta taatusti yhteistyökykyisempään herrasmieheen.
Lue lisää
Aleksandr Skrjabin: pianokonsertto
Skrjabinin ainoa pianokonsertto ‒ ja ensimmäinen orkesteriteos ‒ valmistui pikavauhdilla, ehkä vain muutamassa päivässä syksyllä 1896. Tosin vain pianopartituuri tuli paperille kuin itsestään, kaiken muun hinkkaaminen esityskuntoon kesti häneltä luvattoman kauan.
Lue lisää
Albert Roussel: Bacchus et Ariane, sarjat 1 ja 2
Kaksinäytöksistä balettia Bacchus et Ariane (1930) voidaan pitää Rousselin onnistuneimpana teoksena, ja etenkin siitä irrotetut orkesterisarjat, erityisesti nro 2 tunnetaan kapellimestarien bravuurinumerona värikkään ja loisteliaan orkestrointinsa vuoksi.
Lue lisää
Robert Schumann: Sinfonia nro 4
Heti ensimmäisen sinfonian jälkeen Schumann tarttui siihen asti uskaliaimpaan kokeiluunsa – Sinfoniseen fantasiaan. Teoksessa tavoitteli samanlaista materiaalin tiiviyttä ja muodon näennäistä vapautta kuin Beethoven Kohtalonsinfoniassaan, mutta yksityiskohtia, kuten soitinnusta ja yksittäisten soittimien suorituksia Schumannilla ei ollut vielä eväitä miettiä. Ne olivat hänelle toistaiseksi vieraita elementtejä – hänhän oli täydellinen aloittelija, mitä orkesterimusiikkiin tuli. Tämä koitui teoksen kohtaloksi.
Lue lisää
Jean Sibelius: Lemminkäissarja
Kaavailtu suurproduktio Veneen luominen vaihtui pieneen mutta sitäkin epäonnistuneempaan ja sittemmin unohdettuun puolituntiseen oopperaan Neito tornissa (1896). Utopia kotimaisesta Wagner-oopperasta oli lopullisesti unohtunut, mutta sen luonnoksista oli hiljalleen muokkautunut neljäosainen sinfoninen runo Lemminkäinen (1896). Teos tunnetaan myös Lemminkäissarjana ja Lemminkäislegendoina.
Lue lisää