Generated by All in One SEO v5.0.0.1, this is an llms.txt file, used by LLMs to index the site.

# Jaani Länsiö – Musiikkitieteilijä

Tekstejä klassisen musiikista

## Sitemaps

- [XML Sitemap](https://jaanilansio.fi/sitemap.xml): Contains all public & indexable URLs for this website.

## Posts

- [Mitä Jaani Länsiö tekee?](https://jaanilansio.fi/palveluni/) - Soivat äänet ovat musiikin tärkein kommunikointiväline, se on kiistatonta. Mutta konsertit ovat paljon enemmän kuin äänten siirtymistä lähettäjästä vastaanottajaan. Jokainen yksittäinen musiikkiesitys on tapahtuman ympärille valmistuva kokonaistaideteos, johon kuuluu esitystila ja ilmapiiri sekä kaikkein tärkeimpänä yleisön läsnäolo. Ilman yleisöä ei ole esitystä. Jokainen konsertti on yleisötyötä parhaimmillaan. Satoja käsiohjelmatekstejä laatineena musiikkitieteilijänä ja toimittajana olen huomannut,
- [Elokuva-arvio: Primaveran keskiössä ovat pahviset hahmot ja kylmät tunteet](https://jaanilansio.fi/2026/07/22/elokuva-arvio-primaveran-keskiossa-ovat-pahviset-hahmot-ja-kylmat-tunteet/) - Damiano Michieletton ohjaaman Primaveran nimi ja mainosjuliste antavat ymmärtää, että elokuva kertoisi säveltäjä Antonio Vivaldista ja Neljästä vuodenajasta, mutta ei pidä mennä markkinoinnin ansaan; Primavera ei ole mikään Amadeus (1984), tai suurmieselokuva laisinkaan – päinvastoin. Vivaldi jää Primaverassa sivuhahmoksi, eikä varsinkaan Neljän vuodenajan sävellystyötä raoteta kuin köykäisillä vihjauksilla. Suurmiestarinan sijaan Primavera kertoo Venetsian Pietà-orpokodista, jonka
- [Elokuva-arvio: Robin Hood raahautuu manan majoille piinallisen pitkäpiimäisesti](https://jaanilansio.fi/2026/07/12/elokuva-arvio-death-of-robin-hood-on-synkka-ja-piinallisen-pitkapiimainen/) - The Death of Robin Hoodissa on hetki, jolloin todella toivoo, että otsikon lupaus päähenkilön kuolemasta täytettäisiin mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Että kaksituntisena markkinoitu elokuva paljastuisi pilkkuvirheeksi. Se olisi vain 30-minuuttinen opiskelijatyö, ja yleisö vapautettaisiin tuskistaan ja päästettäisiin takaisin päivänvaloon nauttimaan maailmasta, jossa The Death of Robin Hood -elokuva paljastuisi vain pahaksi uneksi, jota ei koskaan
- [Elokuva-arvio: Kraken – mälsä monsteri lohenjalostamolla](https://jaanilansio.fi/2026/07/09/elokuva-arvio-kraken-monsteri-massailee-nyt-lohenjalostamolla/) - Hirviökauhun kaava on pysynyt jotakuinkin muuttumattomana siitä lähtien, kun joukko rahanahneita liikemiehiä raahasi King Kongin (1933) viidakosta suurkaupunkiin. Pikavoittojen sijaan tulikin kasa ruumiita ja muutama lunastuskuntoinen automobiili, jahka jättiapinan mitta tuli täyteen. Tarinan moraali? Ei tule ihmisen luontoa sörkkimän, tai muuten… Tähän kehykseen on sulautettu satoja samasta pursottimesta raavittuja tarinoita, onnistuneimpina ehkä Alien (1979) ja
- [Elokuva-arvio: Disclosure Day kaahailee niin maan vimmatusti](https://jaanilansio.fi/2026/06/29/elokuva-arvio-disclosure-day-kaahailee-niin-maan-vimmatusti/) - Disclosure Dayn trailerissa Steven Spielberg rikkoo neljättä seinää hehkuttamalla intohimoaan ja vakaata uskoaan ulkoavaruuden älylliseen elämään. Vaikka miehen katalogi on karttunut jo lähes 40 elokuvaan, joista vain muutamassa avaruusoliot saapuvat kutsumatta kyläilemään, voidaan kyllä puhua uraa lävistävästä teemasta: Kolmannen asteen yhteys ja E.T. ovat maankamaralle sijoittuvien sci-fi-elokuvien klassikoita, ja muutenkin kohokohtia Spielbergin sittenkin aika epätasaisella
- [Elokuva-arvio: Father Mother Sister Brother](https://jaanilansio.fi/2026/06/12/elokuva-arvio-father-mother-sister-brother/) - Jotkut elokuvat ovat niin laadukkaasti huonoja, että niiden verkkokalvoille jättämä löyhkä seuraa hautaan saakka, esimerkiksi The Brutalist ja Challengers. Toisinaan taas elokuvan voi tunnustaa taidokkaasti tehdyksi, varmasti jossain mielentilassa ajatuksiakin herättäväksi, mutta jonka olemassaolon voi autuaasti unohtaa heti seuraavan nähtyään. Edes tätä tekstiä varten en keksi muita esimerkkejä kuin viimeksi näkemäni elokuvan. Jim Jarmuschin Father
- [Elokuva-arvio: He-Man-elokuva pitää katsojaa idioottina](https://jaanilansio.fi/2026/06/09/he-man-elokuva-hohottaa-ja-sanoo-katsoja-olet-idiootti/) - Olen liian nuori muistaakseni television Masters of the Universen seikkailut omista leikeistäni – ja liian vanha ymmärtääkseni mitään sen meemipotentiaalia hyödyntäneestä inkarnaatiosta Youtubessa. Kai minunkin lelulaatikostani He-Man- ja Skeletor-ukkelit löytyivät, mutta eivät ne vetäneet vertoja uuden sukupolven sankareille, Ritari-Ässän Kitille ja Turtleseille. Puutteellisesta kokemuspohjasta huolimatta kuulun siihen keski-ikäiseen, nuoruuden naiiveja unelmiaan haikailevaan kulutusluokkaan, jolta epätoivoissaan
- [Elokuva-arvio: Backrooms on kökkö mutta kuumottava](https://jaanilansio.fi/2026/06/02/elokuva-arvio-backrooms-kaantaa-kokkoyden-voitoksi/) - 4. Backrooms (ohj. Kane Parsons): Vielä kuukausi sitten en olisi uskonut, että voisin löytää itsestäni sopukan, joka värähtää kauhun taajuudella. Kevään kolmannen genrekokeilun jälkeen uskallan todeta, että loputtoman uutisvirran kauhuilla huuhtomani aivosensorit ovat sen verran parkkiintuneet, että nykyään osaan jopa nauttia valkokankaallisesta jännityksestä – siis pelkän ahdistumisen sijaan. Fantasia kalpenee reaalimaailman hirveyksen rinnalla. Backrooms ei
- [Elokuva-arvio: Hokum säikyttelee tyylikkäästi](https://jaanilansio.fi/2026/06/02/elokuva-arvio-hokum-saikyttelee-tyylikkaasti/) - 3. Hokum (ohj. Damian McCarthy): Olipa piristävää nähdä tosissaan ja taiten tehtyä kauhua, joka pitää sykkeen koholla muttei sorru halpahintaiseen säikyttelyyn. Ei Hokum sentään keksi genreä uudelleen, ei edes päivitä sitä, vaan pysyy kauhutrooppien keskikaistalla tyylikkäästi ja itseään kunnioittaen. Tarina ei vain kumarra syvälle Stanley Kubrickin Hohdon jalkoihin, vaan nuolee sen kengätkin samalla: alkoholista ja
- [Elokuva-arvio: Obsessionissa rakkaus on sokea ja seinähullu](https://jaanilansio.fi/2026/06/02/elokuva-arvio-obsessionissa-rakkaus-on-sokea-ja-seinahullu/) - 2. Obsession (ohj. Curry Barker): Teinikauhukauteni jäi sille kuuluvalle paikalleen suunnilleen täsmällisesti sinä päivänä, kun täytin 20, ja vaikka hyvä kauhu kiinnostaa käsitteenä edelleen, en varsinaisesti hakeudu peloteltavaksi etsiessäni elokuvaviihdettä – saati elokuvataidetta. Kauhu kun on sellainen genre, joka on helppo vesittää hassutteluksi komedian ja ylilyöntien keinoin, mutta joka taiteelliseksi muuttuessaan luikertelee ihon alle ja
- [Arvio: Amrum kuvaa kauniisti natsiajan päättymistä](https://jaanilansio.fi/2026/06/02/arvio-amrum-kuvaa-kauniisti-natsiajan-paattymista/) - 1. Amrum (Ohj. Fatih Akin): Jos suhteeni toiseen maailmansotaan ja saksalaisuuteen ei lähentelisi kliinistä pakkomielteisyyttä, olisin tuskin kiinnostunut elokuvasta, jonka juonikuvaus kuuluisi näin: ”Pohjanmeren saaristolaisen kyläyhteisön henkilösuhteet joutuvat koetukselle, kun Hitlerin Saksa valmistautuu toisen maailmansodan jälkeisiin haasteisiin.” Amrum on saari Pohjanmeressä aivan Tanskan rajalla, mutta elokuvassa Amrum muodostaa oman kuplansa kaukana sodan polttopisteestä; sodan, jonka
- [1942: Sergei Rahmaninovin viimeinen resitaali Carnegie Hallissa](https://jaanilansio.fi/2026/03/27/sergei-rachmaninoffin-viimeinen-resitaali-carnegie-hallissa-1942/) - Sergei Rahmaninov (1873–1943) oli venäläinen jättiläinen sanan kaikissa merkityksissä. Hän katseli maailmaa 198 sentin korkeudelta ja pystyi yli 30-senttisellä sormivälillään tarraamaan niin leveisiin sointuihin, että kollegat tyytyivät vain uneksimaan sellaisista. Rahmaninovilla oli jo elinaikanaan maine yhtenä suurimmista, ellei kaikista suurimpana pianistina, joka maan päällä on koskaan kävellyt. Säveltäjänäkin hän valloitti maailmaa, etenkin cis-molli preludilla op.3
- [Jaakko Kuusisto: Sinfonia](https://jaanilansio.fi/2026/02/07/jaakko-kuusisto-sinfonia/) - Vuosi 2020 opetti koko maailmalle, että arpapeliä ei voi voittaa suunnittelemalla. Jaakko Kuusistolle elämä näytti haurautensa pahimmalla mahdollisella tavalla. ”Hyvät ystävät, nyt tulee asiaa, jota en toivonut joutuvani kertomaan.” Näillä sanoilla säveltäjä, viulisti, kapellimestari, isä, aviomies ja ystävä aloitti tiedotteensa Facebookissa torstaina 23.7.2020. Hän oli edellisenä päivänä saanut lääkäriltä diagnoosin, joka näytti pahalta. Jaakko oli
- [Händelin Messias – kaikkien aikojen oratorio](https://jaanilansio.fi/2026/01/22/handelin-messias-kaikkien-aikojen-oratorio/) - Georg Friedrich Händel (1685–1759) on monella mittarilla poikkeuksellinen säveltäjä. Saksan Hallessa lääkärin perheeseen syntynyt Händel matkusteli laajasti aina Italiaa ja Englantia myöten, puhui äidinkielensä lisäksi sujuvaa englantia, ranskaa ja italiaa ja teki ehkä ensimmäisenä säveltäjänä musiikkia, jota esitettiin säännöllisesti heti tekijänsä kuoltua. Ennen Messiasta Händel oli säveltänyt ainakin 42 oopperaa ja vähintään 11 oratoriota, mutta
- [Vlogiraportti Galapagossaarilta](https://jaanilansio.fi/2025/12/18/vlogiraportti-galapagossaarilta/)
- [Vlogiraportti Kolumbian Kadonneesta kaupungista](https://jaanilansio.fi/2025/12/18/vlogiraportti-kolumbian-kadonneesta-kaupungista/)
- [Kummelin kasvattama kanteletar Kalevalan maailmassa](https://jaanilansio.fi/2026/01/22/kummelin-kasvattama-kanteletar-kalevalan-maailmassa/) - (Pop-kanteletar Ida Elinan haastattelu syksyltä 2025 Tampere-talon-konsertin alla)Tampereesta on nopeasti tullut kaupunki, jossa Ida Elinan unelmat täyttyvät: syksyllä hän soittaa ensimmäistä kertaa suuren sinfoniaorkesterin kanssa Tampere-talossa. Sekin tosin kalpenee sille, kun hän neljä vuotta sitten pääsi esiintymään Kummelin sketsissä. Mitä ihmettä?Lemminkäisen äiti on poissa! Popkantelettaren Ida Elinan, oikealta nimeltään Päivi Kujasen kanssa sovittu haastattelu Ateneumin
- [Iannis Xenakis – Musiikin arkkitehti](https://jaanilansio.fi/2026/01/22/iannis-xenakis-musiikin-arkkitehti/) - (Tekstiversio dokumentista, joka esitettiin Musica Nova Helsingin 2020 yhteydessä. Ohjelmassa oli tuolloin Iannis Xenakisin Rebonds. Katso dokumentti TÄSTÄ.) Kun Helsingin kaupunginorkesteri viimeksi esitti kreikkalaisen Iannis Xenakisin musiikkia, brittiyhtye Beatles oli suosionsa huipulla, Suomi oli voittanut Ruotsin jalkapallossa toistaiseksi viimeisen kerran, ja Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina oli Jorma Panula. Vuosi oli 1966. Xenakis onkin yksi niistä 1900-luvun
- [Asrael, Josef Sukin ylistys kuolemalle – ja elämälle](https://jaanilansio.fi/2026/01/22/asrael-josef-sukin-ylistys-kuolemalle-ja-elamalle/)
- [Musiikkikulttuurin puolesta vai sitä vastaan – Näin syntyi Säveltaidetoimikunta-podcast](https://jaanilansio.fi/2020/11/17/musiikkikulttuurin-puolesta-vai-sita-vastaan/) - Oli alusta lähtien selvää, että vastoin kulttuuriimme pesiytyneitä käytänteitä podcastimme tarkoitus ei olisi vastustaa, jarruttaa, estää, tahikka muutoin hankaloittaa yhdenkään toimijan tai alaa rikastuttavan muusikon pyrkimyksiä.
- [Mitä soittimen nielaissut vanhus opetti minulle uutisenlukutaidosta](https://jaanilansio.fi/2020/12/18/mita-soittimen-nielaissut-vanhus-opetti-minulle-uutisenlukutaidosta/) - Mummo tuntui höpöttelevän taksitolpalla joka ikinen aamu, päätellen siitä, että päivän ensimmäinen ääni kuului poikkeuksetta hänelle. Ja sitä myöten kaikille Kuusitien asukkaille. Ikkunasta kantautunut puhe, tai paremminkin määkinä oli merkki siitä, että kello löi kahdeksan ja Elanto oli auennut.
- [Brändillä on väliä, halusit tai et](https://jaanilansio.fi/2020/11/09/brandi-ratkaisee-halusit-tai-et/) - Brändillä on ratsastettu viimeistään 1800-luvun alusta lähtien, kun kuurosta Beethovenista sukeutui oman aikansa Ozzy Osborne, julkisekoileva huru-ukko, joka vain musiikillaan oli ansainnut elinikäisen vapaudu vankilasta -kortin törttöilystään.
- [Päättäkäämme, että Vastaamon kiristäjän ryöstösaalis on arvoton](https://jaanilansio.fi/2020/10/26/paattakaamme-etta-vastaamon-kiristajan-ryostosaalis-on-arvoton/) - Piilottelemalla mielenterveysongelmiamme, olemme yhteiskuntana olemme antaneet kiristäjälle sekä aseet että loputtomat panokset. Eikö olisi aika riisua kiristäjä aseistaan?
- [Johannes Brahms: sinfonia nro 1](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/johannes-brahms-sinfonia-nro-1/) - C-molli-sinfonia on täynnä patoutunutta tragiikkaa ja Brahmsille tyypillistä teemojen kehittelyn perinpohjaisuutta, arkkisaksalaiseen tapaan. Raskas, miltei väkivaltainen ja patoutunut ensimmäinen osa nyökkää Beethovenin suuntaan mm. ”kohtalorytmillä”.
- [Päivä hyvinvointialueella](https://jaanilansio.fi/2020/10/18/paiva-hyvinvointialueella/) - Ansaintatoimeensiirtymistarvekohtaisuuteni on vähäinen, koska yksityisenä elinkeinonharjoittajana ansaintatoimeni katsotaan suorituskelpoiseksi henkilö- tai perhekohtaisessa asumis- tai oleskelutilassani.
- [Miten Kare Eskola arvostelee levyn](https://jaanilansio.fi/2020/10/10/miten-kare-eskola-arvostelee-levyn/) - Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon sen vielä kerran: pidän Kare Eskolaa Suomen parhaana musiikkikriitikkona. Hän on yksi niistä kolmesta arvostelijasta, jotka ovat vaikuttaneet kieleeni ja käsitykseeni hyvästä musiikkijournalismista, ja joiden tyyliä opiskelemalla kehitin omaa kritiikin taitoani nuorena journalistina. Kuten Jukka Isopuro ja Antti Häyrynen, Eskola osaa Uudet levyt -radio-ohjelman arvioissaan yhdistää hyvin pieneen tilaan
- [Helsingin Sanomien arvostelu ei sano Tarkiaisen teoksesta juuri mitään](https://jaanilansio.fi/2020/10/04/helsingin-sanomien-arvostelu-ei-sano-tarkiaisen-teoksesta-juuri-mitaan/) - “Musiikista puhuminen on kuin sama kuin tanssisi arkkitehtuurista.” Frank Zappan, Thelonius Monkin ja puolen tusinan muun muusikon suuhun survottu emävale on tarjonnut hätäuloskäynnin ilmaisutaidottomille musiikinrakastajille, jotka eivät osaa tai halua kuvailla konsertissa kuulemiaan teoksia. Kun sanat loppuvat, selittely alkaa. Musiikista voi ja pitää puhua. Meillä on sitä varten kehittynyt kieli ja loputon määrä täsmällisiä sanoja,
- [Arvio ei miellyttänyt, kirjoitin sen uusiksi](https://jaanilansio.fi/2020/09/14/arvio-ei-miellyttanyt-kirjoitin-sen-uusiksi/) - Musiikkikriitikko ei voi korjata kohteensa virheitä, mutta kritiikkikriitikkopa voi. Kirjoitin siis Hesarin arvostelun uusiksi.
- [Armas Järnefelt: Juhla-alkusoitto, eli kadonnut helmi suomalaisen musiikin kulta-ajoilta](https://jaanilansio.fi/2020/08/31/armas-jarnefelt-juhla-alkusoitto-eli-kadonnut-helmi-suomalaisen-musiikin-kulta-ajoilta/) - Järnefeltin kivenkovaa ammattitaitoa ja suvereenia orkesterin hallintaa osoittava Juhla-alkusoitto (1902) on malliesimerkki Suomen säveltaiteen kulta-aikoina syntyneestä teoksesta, joka olisi missä tahansa toisessa ajassa tai paikassa esitettynä todennäköisesti jäänyt orkestereiden ohjelmistoon.
- [W.A.Mozart: Sinfonia nro 38 "Prahalainen"](https://jaanilansio.fi/2019/11/03/w-a-mozart-sinfonia-nro-38-prahalainen/) - Mozart oli hyvin tarkka siitä, mihin ja kenelle hän kulloinkin sävelsi. Wieniin hän teki tyystin toisenlaista musiikkia kuin vaikkapa Milanoon, Pariisiin tai Müncheniin. Hän pyrki miellyttämään yleisöä, tilaajia ja muusikoita, eikä silti aina onnistunut vakuuttamaan. Vaikka on epävarmaa, sävelsikö Mozart teoksensa nimenomaan Prahassa esitettäväksi, sen poikkeuksellinen kolmiosainen rakenne sekä pitkät osuudet kuuluisille böömiläisille puhallintaitureille puhuvat mittatilaustyön puolesta.
- [Ludwig van Beethoven: sinfonia nro 2, eli säveltäjän selättämä kuolemanvietti](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/ludwig-van-beethoven-sinfonia-nro-2/) - Toinen sinfonia tasapainoilee Beethovenin varhaisen ja keskikauden tyylien välissä. Läsnä ovat ne dramaattiset, äkkijyrkät elementit, joista Beethoven myöhemmin tunnettiin, mutta klassinen linjakkuus ja esimerkiksi Mozartin Prahalaisen sinfonian (1786) vaikutteet kuuluvat vielä selvästi. Romantiikka teki tuloaan: ensimmäisen osan Adagio molto -johdantoon on istutettu vasta yli 20 vuotta myöhemmin seuranneen yhdeksännen sinfonian siemen.
- [Ludwig van Beethoven: Prometheus-alkusoitto, eli valonkantaja elementissään](https://jaanilansio.fi/2020/08/31/ludwig-van-beethoven-prometheus-alkusoitto-eli-valonkantaja-elementissaan/) - Beethovenille tyypilliseen tapaan alkusoitto on kuin keskittymisvaikeuksista kärsivälle kuulijalle räätälöity Valittujen palojen tiivistelmä.
- [Béla Bartók: Musiikkia kieli- ja lyömäsoittimille sekä celestalle, eli miksi Hohto pelottaa](https://jaanilansio.fi/2020/07/28/bela-bartok-musiikkia-kieli-ja-lyomasoittimille-seka-celestalle/) - Ristiriita teoksen sanakirjamaisen nimen ja sen nykyisen maineen välillä tuntuu mahdottomalta yhdistelmältä. Yksi 1900-luvun kiistattomista merkkiteoksista Musiikkia kieli- ja lyömäsoittimille sekä celestalle (1936) on otsikostaan huolimatta kaikkea muuta kuin luettelomainen hakuteos soittimien käyttöhistoriaan.
- [György Ligeti: Atmosphéres, eli jäätynyttä aikaa etsimässä](https://jaanilansio.fi/2020/07/28/gyorgy-ligeti-atmospheres-2/) - Ligeti onnistui häivyttämään musiikista ajan- ja liikkeentajun tuomalla tilalle staattisuuden tunnun, avaruudellista kelluntaa.
- [Kuinka minusta tuli musiikkitoimittaja, osa 3 – Maksoin toimittajan oppirahat](https://jaanilansio.fi/2020/08/23/kuinka-minusta-tuli-musiikkitoimittaja-osa-3/) - Yksi asia oli varmaa. Elättäisin itseni sitten tutkijana tai toimittajana, tulevaisuuttani varten minun olisi keskityttävä vain yhden asian opettelemiseen.
- [Kuinka minusta tuli musiikkitoimittaja, osa 2 – Piikkiporaajasta kaatopaikalle](https://jaanilansio.fi/2020/08/22/kuinka-minusta-tuli-musiikkitoimittaja-osa-2/) - Suuri löytöretkeni oikeiden töiden tutkimattomaan maailmaan päättyi vain pari viikkoa alkamisensa jälkeen. Kuten jokainen itseään kunnioittava jänishousu, päätin sen tekstarilla.
- [Kuinka minusta tuli musiikkitoimittaja, osa 1 – Siviilipalveluksen surkeudesta](https://jaanilansio.fi/2020/08/21/kuinka-minusta-tuli-musiikkitoimittaja/) - Kun ensimmäistä kertaa sanoin ääneen, mitä haluaisin sitten isona tehdä, olin noin 24-vuotias. Oli kevät. Tai ehkä kesä tai syksy – talvea se ei ollut – ja istuin isäni kanssa lounaalla ravintola Leonardossa Kaivokadulla. “Olisi joskus kiva elättää itsensä kirjoittamalla käsiohjelmia orkestereille”, sanoin. Uskalsin sanoa, koska tiesin sen olevan mahdollista. Olinhan lukenut Christian Holmqvistin, Kimmo
- [Tein täydellisen soittolistan Transsendenttisistä etydeistä](https://jaanilansio.fi/2020/06/18/tein-taydellisen-soittolistan-transsendenttisista-etydeista/) - Franz Lisztin 12 Transsendenttistä etydiä ovat omassa luokassaan. Niitä ei voi kuvailla klisheisillä vertauskuvilla, kuten pianon vanha tai uusi testamentti, pianistien Mount Everest tai musiikin maratonjuoksu. Ne eivät ole edes musiikin Teräsmies-kilpailu tai kymmenottelu, ne ovat pianon kuulento, musiikin valtameriuinti, Saharanhalkipyörätuolikelaus. Kuten huomaat, ne ovat niin vaikeita kappaleita, että vain harva pianisti saa niitä kunnialla
- [Alfredo Casella: sinfonia nro 2 – eli ole tarkkana, ketä fanitat](https://jaanilansio.fi/2020/08/03/alfredo-casella-sinfonia-nro-2-eli-ole-tarkkana-keta-fanitat/) - Casellan musiikki on hyvää, ja historiallisesta painolastistaan vapautettuna voisi kuulua osaksi konserttikalenteria siinä missä Brucknerkin; sinfonisen mättöhevin ystäville tarkoitettuna, ehkä vähän naiivina pyhyyskokemuksena.
- [Claude Debussy: rapsodia saksofonille ja orkesterille – eli tarina tyhjän paperin kammosta ja etumaksun vaaroista](https://jaanilansio.fi/2020/07/30/claude-debussy-rapsodia-saksofonille-ja-orkesterille-eli-tarina-tyhjan-paperin-kammosta-ja-etumaksun-vaaroista/) - Debussy oli jo ehtinyt unohtaa Hallin ja teoksen, kun hänen ovelleen ilmestyi tuttu hahmo vuonna 1903 ‒ kaksi vuotta sopimuksen teon jälkeen. Debussy joutui nyt täyttämään lupauksensa, ja hyvin vastentahtoisesti sittenkin.
- [William Walton: viulukonsertto](https://jaanilansio.fi/2020/07/27/william-walton-viulukonsertto/) - Walton oli tunnettu perusteellisuudestaan, mutta konserton parissa hän paini totuttuakin pitempään, yli kaksi vuotta. Lopulta säveltämisestä tuli hänelle niin mahdotonta, että hän oli lähellä purkaa sopimuksen Heifetzin kanssa ja vaihtaa viulistia Fritz Kreisleriin, yhtä taitavaan mutta taatusti yhteistyökykyisempään herrasmieheen.
- [Aleksandr Skrjabin: pianokonsertto](https://jaanilansio.fi/2020/07/25/aleksandr-skrjabin-pianokonsertto/) - Skrjabinin ainoa pianokonsertto ‒ ja ensimmäinen orkesteriteos ‒ valmistui pikavauhdilla, ehkä vain muutamassa päivässä syksyllä 1896. Tosin vain pianopartituuri tuli paperille kuin itsestään, kaiken muun hinkkaaminen esityskuntoon kesti häneltä luvattoman kauan.
- [Albert Roussel: Bacchus et Ariane, sarjat 1 ja 2](https://jaanilansio.fi/2020/07/23/albert-roussel-bacchus-et-ariane-sarjat-1-ja-2/) - Kaksinäytöksistä balettia Bacchus et Ariane (1930) voidaan pitää Rousselin onnistuneimpana teoksena, ja etenkin siitä irrotetut orkesterisarjat, erityisesti nro 2 tunnetaan kapellimestarien bravuurinumerona värikkään ja loisteliaan orkestrointinsa vuoksi.
- [Robert Schumann: Sinfonia nro 4](https://jaanilansio.fi/2020/07/20/robert-schumann-sinfonia-nro-4/) - Heti ensimmäisen sinfonian jälkeen Schumann tarttui siihen asti uskaliaimpaan kokeiluunsa – Sinfoniseen fantasiaan. Teoksessa tavoitteli samanlaista materiaalin tiiviyttä ja muodon näennäistä vapautta kuin Beethoven Kohtalonsinfoniassaan, mutta yksityiskohtia, kuten soitinnusta ja yksittäisten soittimien suorituksia Schumannilla ei ollut vielä eväitä miettiä. Ne olivat hänelle toistaiseksi vieraita elementtejä – hänhän oli täydellinen aloittelija, mitä orkesterimusiikkiin tuli. Tämä koitui teoksen kohtaloksi.
- [Jean Sibelius: Lemminkäissarja](https://jaanilansio.fi/2020/07/20/jean-sibelius-lemminkaissarja/) - Kaavailtu suurproduktio Veneen luominen vaihtui pieneen mutta sitäkin epäonnistuneempaan ja sittemmin unohdettuun puolituntiseen oopperaan Neito tornissa (1896). Utopia kotimaisesta Wagner-oopperasta oli lopullisesti unohtunut, mutta sen luonnoksista oli hiljalleen muokkautunut neljäosainen sinfoninen runo Lemminkäinen (1896). Teos tunnetaan myös Lemminkäissarjana ja Lemminkäislegendoina.
- [George Enescu: sinfonia nro 3](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/george-enescu-sinfonia-nro-3/) - Kolmas sinfonia (1916–1918) valmistui ensimmäisen maailmansodan verisimmillä loppumetreillä ja sodan juuri päätyttyä. Ankarista pula-ajoista huolimatta Enescu paisutti orkesterinsa megalomaanisiin mittoihin melkein kaksinkertaistamalla soitinryhmät. Kohtuullisuuden nimissä (ja koska harva orkesterilava on kylliksi iso) teosta esitetään nykyisin usein vain vähän vahvistetulla orkesterilla sointitehojen vaikuttavuuden yhtään siitä kärsimättä.
- [Kokosin täydellisen soittolistan Chopinin etydeistä OSA II](https://jaanilansio.fi/2020/06/29/kokosin-taydellisen-soittolistan-chopinin-etydeista-osa-ii/) - Tämä on jatko-osa artikkelille, jossa laadin täydellisen soittolistan Chopinin op. 10 etydeille. Lue se ensin. Tämä artikkeli seuraa luonnollisesti edellistä, koska Chopinin kaksi etydikirjaa muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tässä artikkelissa kerron, miksi soittolistani on täydellinen kokoelma op. 25:n levytyksistä. 1. As-duuri, Vladimir Horowitz Muutamalle maailman konserttisaleja 1960–70 luvuilla hallinneille pianisteille kehittyi mystinen oireyhtymä. Se ilmeni voimakkaana
- [Kokosin täydellisen soittolistan Chopinin etydeistä OSA I](https://jaanilansio.fi/2020/06/23/kokosin-taydellisen-soittolistan-chopinin-etydeista-osa-i/) - Olen koonnut Chopinin etydien Dream Team -listan samalla tavalla kuin Lisztin etydeistä: kuuntelin aina yhdestä etydistä mahdollisimman monta tulkintaa Spotifysta ja valitsin listalleni kiinnostavimman. Jokaiselle etydille oli löydyttävä eri pianisti, mikä on totta kai mahdotonta toteuttaa ilman kompromisseja. Niistä huolimatta Chopin Etudes Dream Team -lista on lähes täydellinen läpileikkaus näiden etydien levytetystä lähihistoriasta, ja kuten aina: se kertoo enemmän kokoajastaan kuin mistään objektiivisesta totuudesta.
- [Samuel Barber: sinfonia nro 1](https://jaanilansio.fi/2019/11/03/samuel-barber-sinfonia-nro-1/) - Ensimmäiseen sinfoniaansa (1936) Berber haki ainekset kaukaa 1800-luvulta, sen yksiosaisen muotomallin Sibeliuksen seitsemännestä ja jätti pois kaikki ne riitasoinnut ja muut ajanmukaiset tekniikat, joilla avantgardistipiirit olisivat lämmenneet. Kaiken tämän hän teki pystypäin: “Sen sijaan, että säveltäisin pienille, ylimielisille, kaupunkilaisille musiikkipiireille, haluan kirjoittaa hyvää musiikkia, jota mahdollisimman moni voi ymmärtää”, hän kommentoi.
- [George Gershwin: Pianokonsertto](https://jaanilansio.fi/2019/11/06/george-gershwin-pianokonsertto/) - Rhapsody in Blue (1924) antoi Gershwinille lentävän lähdön kohti konserttimusiikin eliittiä. Tarttuvista melodioista ja svenginkaltaisesta revittelystä huolimatta se on sävellyksenä silti melkolailla muodoton, nimensä mukaisesti katkelmien kavalkadi. Vuotta myöhemmin valmistunut pianokonsertto (1925) on Gershwinin ensimmäinen itse orkestroima teos, muodoltaan perinteisempi ja monella tavalla iso kehitysaksel Rhapsodyn yksinkertaisesta, lähinnä kekseliäihin melodioihin perustuvasta kokonaisuudesta.
- [Edvard Grieg: pianokonsertto a-molli op. 16](https://jaanilansio.fi/2019/11/06/edvard-grieg-pianokonsertto-a-molli-op-16/) - Ensin Grieg ihastui Schumannin musiikkiin yleisellä tasolla, mutta kun hän ensimmäistä kuuli Schumannin pianokonserton, tunne muuttui palavaksi rakkaudeksi, jossa oli enemmän kuin ripaus pakkomielteisyyttä. Hän oli niin lumoutunut pianokonsertosta, että oli valmis tarinan mukaan jopa luopumaan oman, vielä julkaisemattoman juosikvartettonsa käsikirjoituksesta vain saadakseen vaihtokaupassa Schumannin partituurin tutkittavakseen. Kaupat tulikin, ja vuonna 1868 Grieg sävelsi valmiiksi oman pianokonserton vahvasti Schumannin pianokonserton vaikutuksen alaisena.
- [Benjamin Britten: Sinfonia da Requiem](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/benjamin-britten-sinfonia-da-requiem/) - Vaikka Britten oli periaatteellinen pasifisti eikä katsonut hyvällä Japanin sotimista Kiinassa, oli hän sen verran herrasmies, että hänen tarkoituksensa tuskin oli loukata japanilaisia isäntiä. Todennäköisesti hän oli jo ennen tilauksen saamistaan säveltämässä surumusiikkia vanhempiensa ja sotaan hautautuvan Euroopan muistolle, kun tieto japanilaisten toiveesta saapui eikä suunnitelmia ollut aikaa enää muuttaa.
- [Benjamin Britten: An American Overture](https://jaanilansio.fi/2019/11/06/benjamin-britten-an-american-overture/) - Lopulta vain kolmevuotiseksi jäänyt aika Yhdysvalloissa ja Kanadassa oli Brittenille koettelemus monella tavalla. Koti-ikävän lisäksi häneen iski akuutti ammattitauti, jatkuvan menestyspaineen synnyttämä tyhjän partituurin kammo. Nuottisuonen tyrehtyminen on täytynyt olla traumaattista. Niin traumaattista, että kun Clevelandin orkesterin tilauksesta syntynyt An Occasional Overture (1941) löytyi arkistoista 1970-luvulla, Britten ei myöntänyt koskaan kirjoittaneensa moista teosta.
- [Samuel Barber: sellokonsertto](https://jaanilansio.fi/2019/11/03/samuel-barber-sellokonsertto/) - Kolmiosainen teos on Barberille tyypilliseen tapaan harmonioiltaan uusromanttinen ja melodioiltaan herkullinen timanttikaivos, johon ajalleen tyypillistä modernismia etsivä joutuu pettymään. Hyvä niin, sillä omalla vanhoillisuudellaan Barber tuli sekoittaneeksi valtavirtaa ehkä enemmän kuin yksikään kikkailemalla kauhukakaran asemaan mielinyt avantgardisti koskaan. Yhä vain moni musiikin ammattilainen päättää mieluummin paeta paikalta sen sijaan, että joutuisi punastellen myöntämään nauttivansa Barberin melodisesta musiikista.
- [George Gershwin: Kuubalainen alkusoitto](https://jaanilansio.fi/2019/11/03/george-gershwin-kuubalainen-alkusoitto/) - Havannassa vietetyn “kahden unettoman ja hysteerisen viikon” aikana Gershwin ahmi aistiensa kyllyydestä kuubalaista eksotiikkaa ja sai käytännön intensiivikurssin afrikkalaiseen rytmimusiikkiin perustavasta kuubalaismuunnelmasta rumbasta. Heti palattuaan kotiin Gershwin alkoi purkaa lomamuistojaan nuottipaperille vimmaisesti.
- [Aaron Copland: klarinettikonsertto](https://jaanilansio.fi/2019/11/03/aaron-copland-klarinettikonsertto/) - Copland oli Goodmanin tilauksesta aluksi enemmän kuin innoissaan, mutta loppujen lopuksi teos syntyi poikkeuksellisen nihkeästi. Lehtorina Rio de Janeirossa työskennellyt Copland käytti säveltämiseen yli vuoden, ja kun teos lopulta valmistui, oli Goodmanin vuoro vitkutella. Sopimus takasi Goodmanille yksinoikeuden konserton esittämiseen kahden vuoden ajaksi, mutta hän lykkäsi teoksen esittämistä yli sopimuskauden, ja vaikka hän oli varmasti kiireinen mies, ei odottelusta voi syyttää vain hektistä kiertue-elämää.
- [Leonard Bernstein: sinfoninen sarja elokuvasta Alaston satama](https://jaanilansio.fi/2019/11/03/leonard-bernstein-sinfoninen-sarja-elokuvasta-alaston-satama/) - Luultavasti Bernstein ymmärsi, että elokuvan musiikilla on potentiaalia myös valkokankaan ulkopuolella. Pian sävellystyönsä jälkeen hän muokkasi musiikista myös täysin erillisen konserttiteoksen, joka ei avautuakseen tarvitse elokuvaa taustalleen, vaikka eihän juonen tuntemisesta toki ole haittaakaan. Sinfoninen sarja elokuvasta Alaston satama etenee melkolailla rinnakkain elokuvan tapahtumien kanssa.
- [Samuel Barber: Juorukoulu-alkusoitto](https://jaanilansio.fi/2019/11/03/samuel-barber-juorukoulu-alkusoitto/) - Toisin kuin otsikosta voi päätellä, Barber ei tarkoittanut Juorukoulu-alkusoittoaan Richard Brinsley Sheridanin kirjoittaman näytelmän avausnumeroksi, vaan se on puhdasverinen ja itsenäinen orkesterialkusoitto. Oikeastaan se on eräänlainen sävelruno, jonka tunnelman on vain tarkoitus peilata näytelmän mutkikkaita lemmenkuvioita.
- [Viisi ohjetta, joita noudattamalla voit onnistua kriitikkona](https://jaanilansio.fi/2019/09/26/viisi-ohjetta-joita-noudattamalla-voit-onnistua-kriitikkona/) - Olen kouluttanut kriitikoksi haluavia tai kritiikin tekemisistä kiinnostuneita blogini lukijoita aiemmin julkaisemalla malliesimerkin tylsästä ja kaavamaisesta kritiikistä sekä 10 käskyä, joita noudattamalla kriitikko välttää suurimmat sudenkuopat. Olen muistellut myös Seppo Heikinheimoa, joka viilsi ja viihdytti. Jatkan sarjaani viisikohtaisella listalla, jonka luettuasi tiedät ainakin sen, miten minä olen aikoinani valmistautunut kirjoittamaan konserttiarvioita. Etenkin nro 2 kannattaa painaa mieleen.
- [Morton Feldman: Neither](https://jaanilansio.fi/2019/11/03/morton-feldman-neither/) - Tarinan mukaan Feldman ja Beckett olivat tavanneet illallisen merkeissä, ja puhe oli kääntynyt oopperaan. He löysivät yhteisen sävelen nopeasti, sillä kumpikin vierasti koko taidemuotoa sydänjuuriaan myöten: Beckett ei missään nimessä halunnut kuulla tekstejään laulettuna, Feldman ei halunnut pilata musiikkiaan sanoilla. Sanomattakin on selvää, että näistä lähtökohdista syntynyt "ooppera" on kaikkea muuta kuin sanan varsinainen merkitys antaa odottaa.
- [Zoltán Kodály: Orkesterisarja laulunäytelmästä Háry János](https://jaanilansio.fi/2019/11/02/zoltan-kodaly-orkesterisarja-laulunaytelma-hary-janosista/) - Orkesterisarja laulunäytelmä Háry Jánosista (1926) on Kodályn kiistatta suosituin teos. Kirjailija Janos Garayn romaaniin Veteraani perustuva laulunäytelmä kertoo sotilaasta, joka viettää eläkepäiviään kapakassa horisemalla paisuteltuja juttujaan kuin paroni von Münchhausen konsanaan.
- [Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 3 C-duuri op. 26](https://jaanilansio.fi/2019/11/02/sergei-prokofjev-pianokonsertto-nro-3-c-duuri-op-26/) - Raskaita ja demonisia voimia alati syöksevän toisen pianokonserton ja selvästi klassisemman kolmannen konserton väliin jääneet kahdeksan vuotta muokkasivat Prokofjevin estetiikkaa merkittävästi. Nuori kapinallinen oli muuttunut aikuiseksi mieheksi, maailmaa kiertäväksi pianistiksi, jonka monia uusi sävellyksiä leimasivat uusklassinen selkeys ja paikoin jopa romanttinen melodisuus.
- [Pjotr Tšaikovski: sinfonia nro 5](https://jaanilansio.fi/2019/09/22/pjotr-tsaikovski-sinfonia-nro-5/) - Viides sinfonia ei syntynyt helpolla, eikä Tšaikovski koskaan päättänyt oliko hän siihen tyytyväinen vai ei. Kymmenet kirjeet kesältä 1888 todistavat Tšaikovskin kamppailleen inspiraation ja itsekritiikin kaltevilla pinnoilla muodostaen sinfoniaansa tasavertaisen, on-off-tyylisen viha-rakkaussuhteen: ”Tuskin huonompi kuin edeltäjänsä”, ”rakastan sitä jälleen”, ”ehkä sittenkin epäonnistunut…”
- [Hans Werner Henze: Erlkönig, orkesterifantasia](https://jaanilansio.fi/2019/09/22/hans-werner-henze-erlkonig-orkesterifantasia/) - Henzen musiikista löytää kolmisointuja, jopa selviä melodioita, eivätkä änkyrämodernistit katsoneet hyvällä Henzen innostusta sinfoniamuotoon, menneisyyden mädättämään hapatukseen. Kerrankin säveltäjä Luigi Nono paiskasi illallislautasensa säpäleiksi kuultuaan jonkun vain mainitsevan Henzen oopperan Prinz von Homburg. Sen musiikki kun ei ollut tarpeeksi kaoottista.
- [Luciano Berio: Folk Songs](https://jaanilansio.fi/2019/09/22/luciano-berio-folk-songs/) - Berion musiikkia värittää hänen filosofiansa, jossa ihminen on aina sidottu yleiseen ja yksilölliseen menneisyyteen: elämä on täynnä viittauksia ja päällekkäin lomittuvia mielleyhtymiä, joissa mennyt aika kommentoi nyt-hetkeä. Paras esimerkki tästä on Sinfonia, mutta myös hänen tuoreelle ex-vaimolleen Cathy Berberianille säveltämänsä Folk Songs (1964/1973) tulkitsee vanhoja kansallisia elementtejä modernilla kierteellä.
- [Grazyna Bacewicz: Sinfonietta, puhallinkvintetto ja konsertto jousiorkesterille](https://jaanilansio.fi/2019/09/20/grazyna-bacewicz-sinfonietta-puhallinkvintetto-ja-konsertto-jousiorkesterille/) - Koko elämänsä Bacewicz joutui selittelemään toimittajille rooliaan säveltävänä naisena. Nykyään sellaisessa ei ole mitään ihmeellistä, ja jälkipolvet tuntevat hänet ja hänen 1940-luvun teoksensa ennen kaikkea tärkeinä tienraivaajina myöhemmälle (miessäveltäjien) sukupolvelle, joka iskosti muusikinhistoriaan puolalaisen modernismin käsitteen.
- [Clara Schumann: pianokonsertto a-mollissa op. 7](https://jaanilansio.fi/2019/09/20/clara-schumann-pianokonsertto-a-mollissa-op-7/) - Clara Schumannin pianokonsertto lienee hänen esitetyin ja monessa suhteessa onnistunein teoksensa. Se on hänen varhaisimpia sävellyksiään, ja tyyliltään se edustaa ajalleen tyypillistä bravuurikonserttoa, jossa sankarinviitta lankeaa yksinomaan pianistin harteille orkesterin ottaessa kohteliaan kannustajan roolin.
- [Soittakaa jotain muuta kuin Paranoid!](https://jaanilansio.fi/2019/08/10/soittakaa-jotain-muuta-kuin-paranoid/) - Taidemusiikin kaanoniin ei ole enää vuosikymmeniin kelpuutettu uusia mestareita. Kun konserttiyleisölle halutaan tarjota elämyksiä, Bach, Beethoven ja Mozart eivät koskaan petä. Ei, vaikka uutta tarjoava taide-elämys saattaisi joskus olla syvempää, yllättävämpää, ravistelevaa. Kokeneimmat konserttivieraat haluvat muutakin kuin top-10 sinfonioita ja konserttoja: mitä enemmän on kuullut mestariteoksia, huippusäveltäjiä ja tähtisoittajia, sitä harvempi esitys läpäisee tuhansilla esityksillä hiottujen makunystyröiden laadunvalvonnan. Antakaa jotain uutta, kiitos!
- [Miksi orkesterit eivät soita sellaista musiikkia, jota toimittajat ja tutkijat haluavat kuulla?](https://jaanilansio.fi/2019/09/08/miksi-orkesterit-eivat-soita-sellaista-musiikkia-jota-toimittajat-ja-tutkijat-haluavat-kuulla/) - Minäkin voisin vegetaristina vaatia K-kauppaa myymään tästä lähtien pelkästään kasvisruokaa tai edes muuttaa tarjontaa lihan ja kasvisten välillä 50/50, mutta olisikohan sellainen viisas veto kaupalta, jonka toiminta perustuu mahdollisimman laajan asiakaskunnan palvelemiseen?
- [Juha Sipilä on Jeesus](https://jaanilansio.fi/2019/09/03/juha-sipila-on-jeesus/) - Juha Sipilä on uhri, Juha Sipilä on selviytyjä. Juha Sipilä on Sisyfos. Juha Sipilä on Jeesus.
- [Heikki Sarmanto: Paris Impressions – tarinoita maailman kauneimmasta kaupungista ja erikoisesta ystävyydestä](https://jaanilansio.fi/2019/08/27/heikki-sarmanto-paris-impressions-tarinoita-maailman-kauneimmasta-kaupungista-ja-erikoisesta-ystavyydesta/) - “Allain”, Sarmanto sanoi kaivaessaan nauhoittamansa kappaleet laukustaan, “haluan, että annat näille kappaleille nimet, ja haluan omistaa ne sinulle. En tiedä mitään niin ranskalaista kuin sinä.”
- [Maurice Ravel: pianokonsertto vasemmalle kädelle](https://jaanilansio.fi/2019/08/25/maurice-ravel-pianokonsertto-vasemmalle-kadelle/) - Yksiosaisessa vasemman käden konsertossa Ravel on yhdistellyt jazzin elementtejä ja perinteistä konserttotyyliä, mutta siinä kuuluu myös hänen tunnetuimpien teostensa voimakas vaikutus. Siinä on ripaus La Valsea, hyppysellinen Boleroa ja roppakaupalla kaikkia hänen soolopianoteoksiaan leimaavaa taiturillisuutta korotettuna toiseen potenssiin.
- [Maurice Ravel: pianokonsertto G-duurissa](https://jaanilansio.fi/2019/08/25/maurice-ravel-pianokonsertto-g-duurissa/) - G-duurikonsertto on malliesimerkki jazzin ja klassisen saumattomasta sulautumisesta genrerajojen tuolle puolen. Jotkin kriitikot pitävät G-duurikonserttoa silti vähintäänkin puoliviihteellisenä. Se olisi loukkaus ketä tahansa toista säveltäjää kohtaan, mutta Ravelille leima sopi vallan mainiosti: ”Mielestäni konserton pitäisi aina olla kevytmielinen ja loistelias eikä tavoitella syvällisyyttä ja dramaattisia tehoja. Joistain klassikoista sanotaan, että ne on kirjoitettu pikemminkin pianoa vastaan, ei pianolle. Olen täysin samaa mieltä.”
- [Alfred Schnittke: konsertto pianolle ja jousiorkesterille](https://jaanilansio.fi/2019/08/25/alfred-schnittke-konsertto-pianolle-ja-jousiorkesterille/) - Konsertto on merkillinen yhdistelmä perinteisesti konsertoissa ja sinfonioissa käytettävää sonaattimuotoa ja muunnelmasarjaa, joka eri kertaa pitkässä pianojohdannossa esiteltyjä teeman katkelmia hienovaraisesti muunnellen. Vastoin tyypillisempiä muunnelmasarjoja tällä kertaa muuntelun kohteena oleva teema kuullaan täydellisenä vasta aivan konserton lopussa. Myös äänenvoimakkuuden vaihtelut ovat äärimmäiset, ja etenkin aavemaisen haparoivasti alkavan johdannon paisuminen ensimmäiseen väkivaltaiseen yhteenottoon lähentelisi jo liiallista voimankäyttöä ‒ ellei se olisi vasta maistiainen tulevasta.
- [Antonín Dvořák: sinfonia nro 9 "Uudesta maailmasta"](https://jaanilansio.fi/2019/08/22/antonin-dvorak-sinfonia-nro-9-uudesta-maailmasta/) - Nykyäänhän kansallisesti värittyneitä lainoja käyttävät taiteilijat ottavat tietoisen riskin uransa tuhoutumisesta kolonialismisyytöksiin somemyrskyyn silmukassa. Jos Dvořák olisi kehdannut lainata ihailemiaan sävelmiä omassa sinfoniassaan nykypäivänä, hän olisi epäilemättä ilkeä rasisti, sydämetön riistäjä ja harjoittaisi silmitöntä kulttuurista omimista – seurauksena olisi potkut virasta, esityskielto ja lopulta hänen kaikkien teostensa tuhoaminen. Hautakiveäkään ei jätettäisi kääntämättä etsittäessä todisteita Dvořákin pahuudesta säveltäjänä, aviomiehenä ja ihmisenä. Silläkään ei olisi väliä, että alkuperäiskansojen melodiat eivät koskaan esiinny sinfoniassa sellaisenaan, vaan tunnistamattomiksi muokattuina. Vain ensiosan huilusoolo on melko varmasti johdettu Swing low, sweet chariot -laulusta.
- [Antonín Dvořák: sinfonia nro 7](https://jaanilansio.fi/2019/08/22/antonin-dvorak-sinfonia-nro-7/) - Vaikka Dvořák pyrki kohti kansainvälisiä areenoita ja oli hylkäämässä hänen tavaramerkikseen tehneet provinsiaaliset melodiat ja kansanrallit, hän ei sittenkään malttanut pakkoliittää sinfoniaansa pikkuriikkistä patriotismia. Kerrotaan, että hän keksi sinfoniansa kokonaisdramaturgian Prahan rautatieasemalla vastaanottaessaan maanmiestensä saattuetta Unkarista. Toinen ja uskottavampi selitys sinfonian paatokselle löytyy partituurin käsikirjoituksesta, jossa alaviite ”surullisista vuosista” kertoo kaiken oleellisen Dvořakin ja koko teoksen mielentilasta
- [Sergei Prokofjev: Sinfonia Concertante](https://jaanilansio.fi/2019/08/20/sergei-prokofjev-sinfonia-concertante/) - Ensimmäisen sellokonserton materiaaleista syntynyt uusi, erillinen teos Sinfonia Concertante sai kantaesityksensä helmikuussa 1952, ja vaikka esitys ei herättänyt suurta intoa yleisössä, Prokofjevia lopputulos tyydytti. Orkesteria johti pianisti Svjatoslav Richter elämänsä ensimmäisen ja viimeisen kerran. Nykyään Sinfonia Concertante kuuluu konserttimusiikin kaanoniin täysin oikeutetusti ja ensimmäinen konsertto on käytännössä unohtunut.
- [Gustav Mahler: sinfonia nro 4, "Das Himmlische Leben"](https://jaanilansio.fi/2019/08/20/gustav-mahler-sinfonia-nro-4-das-himmlische-leben/) - Mahler oli jo säveltänyt valmiiksi lapsekkaan taivaskuvaelman, Wunderhorn-laulun Das Himmlische Leben, Taivaallinen elämä ja päätti sijoittaa sen kolmanteen sinfoniaansa. Tajuttuaan, että laulu menisi siinä yhteydessä aivan hukkaan, hän päättikin säveltää uuden sinfonian, jonka päätösosaksi laulu sopisi paremmin. Koska uusi sinfonia valmistui takaperoisesti – finaaliosa oli valmiina ennen muuta sinfoniaa – Mahler rakensi koko teoksen Das Himmlische Leben -laulun tunnelmille. Neljännen sinfonian koko olemus perustuu laulun lapsekkaalle rallatukselle sen kestoa, orkesteria, melodioita ja sointuja myöten.
- [Invalidiliitto vaati lisää vessoja, kohuprofessori raivostui TAAS!](https://jaanilansio.fi/2019/08/16/invalidiliitto-vaati-lisaa-vessoja-kohuprofessori-raivostui-taas/) - Suosittuihin miesvauvojen vertaistukipalveluihin, Ylilaudalle ja 4chaniin lähettämässään tiedotteessa Vajaataival maalaa uhkakuvan Suomesta, jossa moottoritiet muutetaan pyörätuolikaistoiksi, portaiden käyttäminen kielletään ja kipseihin sonnustautuneet naiset saavat kulkea vapaana kauppakeskuksissa ilman miesholhoojaa.
- [Dmitri Kabalevski: sellokonsertto nro 2](https://jaanilansio.fi/2019/08/15/dmitri-kabalevski-sellokonsertto-nro-2/) - Säveltäjänä Kabalevskin ansioksi luetaan lähinnä pedagogisen musiikkiperinteen uudistaminen. Oppilasteosten ohella hänen tuotantonsa kattaa useita konserttoja, oopperoita, sinfonioita ja soolomusiikkia, joka ei ole lainkaan kehnoa, päin vastoin. Etenkin hänen kaksi sellokonserttoaan kestävät vertailun mihin tahansa musiikinhistorian mestariteokseen, jopa Šostakovitšin sellokonsertoihin, joita esitetään nykyään noin sata kertaa useammin kuin Kabalevskin. Loisteliaasti soitinnettu toinen sellokonsertto c-molli op. 77 (1964) on Kabalevskin Daniil Šafranille tekemä, näytösluonteinen teos. Jos ei tietäisi, sitä voisi erehtyä luulemaan jopa Šostakovitšin tekosiksi.
- [Dmitri Šostakovitš: Juhla-alkusoitto](https://jaanilansio.fi/2019/08/15/dmitri-sostakovits-juhla-alkusoitto/) - Juhla-alkusoitto (1954) edustaa Šostakovitšin virallista ja valtion hyväksymää tyyliä. Se on helposti uppoavaa viihdemusiikkia, joka ei ota kantaa sen enempää kuin luo uutta ja kiehtovaa. Se on velvollisuudesta syntynyt ja sellaisena kuollut. Omaperäisyyttä etsivien on syytä luovuttaa pikimmiten, sillä tähän riemukkaaseen rellestykseen tuskin on monta tippaa sydänverta vuodatettu.
- [Ernest Chausson: Poéme viululle ja orkesterille](https://jaanilansio.fi/2019/08/14/ernest-chausson-poeme-viululle-ja-orkesterille/) - Teos on aina ollut Chaussonin suosituimpia yhdessä Rakkauden ja meren runoelman kanssa. Kantaesityksessä Poéme sai niin suurta suitsutusta, että säveltäjän nöyristelevä luonne joutui kovalle koetukselle. ”Ei, en kestä tätä, en kestä tätä”, hänen kerrotaan vaikeroineen aplodien aikana. Lopulta hänen itsetuntonsa ei sallinut edes teoksen julkaisemista, koska eipä hän uskonut yleisöön, solistiin ja kaikkiin muihinkin sitä kehuneisiin ihmisiin. Huono, mikä huono, hän ajatteli.
- [Anton Bruckner: sinfonia nro 6](https://jaanilansio.fi/2019/08/14/anton-bruckner-sinfonia-nro-6/) - Bruckner onnistui yhdistämään Brahmsin ja Wagnerin toisiaan hylkivät elementit täysin uskottaviksi sinfonisiksi monumenteiksi. Niillä hän jätti nimensä musiikin historiaan sinfonikkona, joka paikkasi Wagnerin jättämän aukon konserttimusiikkiin.
- [Karol Szymanowski: Love songs of Hafiz](https://jaanilansio.fi/2019/08/14/karol-szymanowski-love-songs-of-hafiz/) - Karol Szymanowski sävelsi Hafiz-runot kahdesti. Ensin valmistui viisi pianosäestyksellistä laulua op. 24. Tästä sarjasta Szymanowski valitsi kolme laulua (Toiveita, Rakastunut itätuuli ja Tanssi) ja orkestroi ne lisätäkseen ne kahdeksanosaisen orkesterilaulusarjan sekaan. Love songs of Hafiz lauluäänelle orkesterille op. 26 syntyi lopulta vuonna 1914.
- [Ernest Chausson: Poéme de l’amour et de la mer op. 19](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/ernest-chausson-poeme-de-lamour-et-de-la-mer-op-19/) - Laulusarjan jatkuvaliikkeiseen, kromaattiseen sointimaailmaan on epäilemättä vaikuttanut Chaussonin matkat Bayreuthiin, ensin katsomaan Ringiä ja vuonna 1882 Parsifalia. Runoelman sävelkieli yhdistelee wagnerilaisesti venyviä, jatkuvasti tonaalista levähdyspistettä etsiviä melodialinjoja debussylaiseen aistillisuuteen, jonka varsinainen kulta-aika koitti vasta paljon myöhemmin. Joka tapauksessa Chaussonin musiikin värikkyys tekee suuren palveluksen Bouchorin runoille.
- [Maurice Ravel: Tzigane](https://jaanilansio.fi/2019/08/14/maurice-ravel-tzigane/) - Kiertolaisten viuluriehaa kuvaileva Tzigane, suoraan käännettynä mustalainen, on muodoltaan perinteinen kaksiosainen unkarilainen rapsodia. Hitaasti tunnelmoiva, melankolinen alkuosa johdattaa villiksi riehaantuvaan loppuun ja pidäkkeettömään tanssiin. Katkelmat seuraavat toisiaan lähinnä tulisen mustalaistunnelman kannattelemana eikä teemoja kehitellä kummemmin – teos on melodioiden sarjatuli, josta jokaisella on lupa poimia oma suosikkinsa.
- [Taiteilijaesittely tuo tunnetta konserttiin](https://jaanilansio.fi/2017/09/06/taiteilijaesittely-tuo-tunnetta-konserttiin/) - Oli aika, jolloin klassisessa musiikissa pidettiin sävellystä ja säveltäjää tärkeämpänä kuin sen esittäjää. Suuret sinfoniat ja konsertot olivat mestariteoksia huolimatta siitä, kuka ne kulloinkin soitti, ja illan solistin tehtävänä oli vain muuttaa säveltäjän piirtämät merkit ääniaalloiksi yleisön korviin tuomatta omaa persoonaansa esille. Niin usein luullaan. Se aika ei ole totta. Vaikka vaatimattomuus kaunistaa, sanotaan, on
- [Musiikkikritiikin noin 10 käskyä](https://jaanilansio.fi/2017/12/11/musiikkikritiikin-noin-10-kaskya/) - Nyt kun musiikkikritiikin iankaikkisesta kriisistä ei ole moneen kuukauteen puhuttu, on aika kaivaa luolan perukoilla säilömäni kivitaulut esille, kavuta alas vuoreltani ja julistaa musiikkikritiikin 10 käskyä. Näitä ohjeita noudattamalla jokainen taidemusiikin kriitikko pääsee jo pitkälle, mikä ei vielä tarkoita hyvin laadittua kritiikkiä, vaan korkeintaan muusikoiden pilkallisimmilta kommenteilta säästymistä. Muista, että huonokin esitys ansaitsee hyvin laaditun
- [Neljä askelta täydelliseen kritiikkitekstiin - Musiikkikritiikin pikakurssi](https://jaanilansio.fi/2016/12/01/nelja-askelta-taydelliseen-kritiikkitekstiin/) - Alla oleva kritiikin kritiikki on alun perin julkaistu 5.5.2014 Rondo-lehden vanhoilla kotisivuilla. Niiden savuavista raunioista sen pelastin 22.11. 2016. Kahdessa ja puolessa vuodessa kriitikin perusopit eivät ole vanhentuneet, joten olkaa hyvä: Neljä askelta täydelliseen kritiikkitekstiin. Saa käyttää... muttei ole pakko. Musiikkikritiikin kirjoittaminen on äärimmäisen yksinkertaista. Tarvitset vain kohteen, jota kritisoida, valmiin kaavan, johon tekstisi sullot
- [Olisipa piano, osaisipa soittaa](https://jaanilansio.fi/2016/12/19/olisipa-piano-osaisipa-soittaa/) - Näen niitä kaikkialla. Lehdissä, netissä, katumainoksissa, julisteissa. Ja ne ovat noloja. Kuvituskuva, englanniksi Stockphoto, on halpa / ilmainen täyte mainostajan tai kustantajan käyttöön, mutta kenellekään asiasta mitään tietävälle niitä tuskin on suunniteltu näytettäväksi. Etenkin musiikkikuvissa vedätys paljastuu ensimmäisellä vilkaisulla; toinen vilkaisu saa jo nauramaan. Yleensä kameran eteen istutettu mallityttö tai -poika pitelee soitinta juuri sen
- [Kun mies rakastaa naista](https://jaanilansio.fi/2016/12/29/mies-rakastaa-naista/) - ... eli viisi väärin ymmärrettyä rakkauslaulua Vaikka olen musiikkitoimittaja, on oma erikoisalani ennen kaikkea klassisessa musiikissa ja nimenomaan instrumentaalimusiikissa. Olen aina kokenut hyvin hankalaksi keskittyä laulun kuuntelemiseen, ja useimmiten sanoitukset ovat minulle melko yhdentekevää täytettä, jonka ymmärrän kyllä koskettavan muita ihmisiä, mutta olen päätellyt oman suhteeni niihin olevan vain kieroutunut. Siksi tulikin yllätyksenä, kun luin
- [Suuri iskelmäbattle! Käännös vs. alkuperäinen](https://jaanilansio.fi/2017/03/06/suuri-iskelmabattle-kaannos-vs-alkuperainen/) - Suomalainen iskelmä. Siis se musiikinlaji, jonka tahtiin odotetaan tuopin väljähtymistä kaljakuppilan hämärässä ja jonka surumielinen sanoma kannustaa omiin ratkaisuihin niitäkin, joille elämä on tarjonnut keskimääräistä paksummat pelimerkit. Suomalainen iskelmä. Sen sanaparin voi raavaampikin metsuri päästää suustaan neljännen keppanapullon sihahduksen turvin, kunhan kaverit eivät ole kuulemassa. Suomalainen iskelmä tietää, mistä suomalaisen sielun synkimmät säkeet on punottu,
- [Seppo Heikinheimo viilsi ja viihdytti](https://jaanilansio.fi/2017/05/22/seppo-heikinheimo-viilsi-viihdytti/) - Muistan hyvin elävästi sen illan kun kuulin Seppo Heikinheimon kuolemasta. Oli vuosi 1997 ja toukokuun loppu, kuten nyt. Olin 11-vuotias. En tiedä oliko se kirjoittamaton sääntö, mutta perheen pöytäpuhelimeen vastaaminen oli usein minun hommani. Kun puhelin sinä iltana soi, vastasin, ja kun isäni ei ollut kotona, annoin puhelimen äidilleni. Menin ikkunalaudalle istumaan ja katsoin, kun
- [Yli 8 tyylikästä orkesterilogoa](https://jaanilansio.fi/2017/06/22/yli-8-tyylikasta-orkesterilogoa/) - Hyvän logon tunnistaa nopeasti muutamasta seikasta: Vain nopealla vilkaisulla saat perusinformaation sen edustamasta tuotteesta. Se jää mieleen helposti. Se saa sinut miettimään, olikohan siinä jotain mikä jäi sinulta vielä huomaamatta. Esimerkiksi VAIO, Amazon ja FedEx ovat helposti mieleen palautettavia logoja, joiden yksinkertaisen pinnan alla on kuitenkin niin paljon piilomerkityksiä, että niitä katsomalla voi selvittää myytävän
- [5 asiaa, joiden vuoksi Sokolov ja Lang ovat ainutlaatuiset](https://jaanilansio.fi/2017/06/14/5-asiaa-vuoksi-sokolov-lang-ainutlaatuisia/) - Olen nähnyt maailman parhaiden pianistien esityksiä livenä ja videolta, ja kaksi niistä kaikista erottuvat täysin omikseen. Grigori Sokolov ja Lang Lang. Joku voisi todeta, että vertailussa kiinalaisen rockstaratyypin ja venäläisen maestroluokan pianoikonin välillä on tarkoitushakuista dikotomiaa. Joka niin väittää, on oikeassa. Alla luettelen viisi asiaa, jotka tekevät Sokolovista ja Lang Langista ainutlaatuiset pianistit. Kummallakin näyttää
- [Yli 15 säveltäjää ja heidän tavaramerkkinsä](https://jaanilansio.fi/2017/06/23/kuka-savelsi-mita/) - Balettia, oopperaa, sinfoniaa, konserttoa... kaikkihan se on sitä samaa, klassista musiikkia, eikö niin? Niin se onkin, ja hämmennys on ilmeinen. Nyt siihen tulee muutos. Tässä artikkelissa yhdistän kaksi klassisen musiikin silmiinpistävintä piirrettä, pinttyneen henkilökeskeisen säveltäjähistorian ja lajityyppikeskeisen teoshistorian, yhteen helppoon lukupakettiin, jonka opiskelemalla tiedät varmasti kuka sävelsi ja mitä. J.S. Bach (1865–1750) Fuuga Bach oli
- [Itsensäkehittäjän päiväkirja](https://jaanilansio.fi/2019/03/13/itsensakehittajan-paivakirja/) - Matkalla paremmaksi ihmiseksi on kuljettava R-kioskin kautta.
- [Francis Poulenc: Ihmisen ääni](https://jaanilansio.fi/2019/08/10/francis-poulenc-ihmisen-aani/) - Kännykällä kuvatun kostopornon, tuoreiden synnytyskuvien, kaapattujen webbikameroiden, videoitujen itsemurhien ja paparazzien aikakautena ajatus makuuhuoneessa tapahtuvien yksityispuheluiden privaatista luonteesta tuntuu absurdilta ajatukselta. Niin ei pitäisi olla. Juuri siksi Ihmisen äänen teemat ovat yhä tärkeitä. Sosiaalisen median, keltaisiksi palleroiksi kutistuneen tunneilmaisun ja mainostajien algoritmiviidakkoihin haihtuneen yksityisyydensuojan aikana Poulencin teos on poikkeuksellisen ajankohtainen ooppera.
- [Dmitri Šostakovitš: sinfonia nro 12, "Vuosi 1917"](https://jaanilansio.fi/2019/08/10/dmitri-sostakovits-sinfonia-nro-12-vuosi-1917/) - Vaikka Stalinin kuristusote kirposi Šostakovitšista hänen kuoltuaan vuonna 1953, säveltaiteen täydellistä vapautumista saatiin odottaa vuosikymmeniä. Vielä vuonna 1960 Šostakovitš todennäköisesti jopa pakotettiin ottamaan vastaan kommunistisen puolueen jäsenyys vahvistaakseen kannattavansa ideologiaa koko ruumillaan, ei vain taiteellaan. Seuraavana vuonna syntyi 12. sinfonia. Vaikka Šostakovitš kirjoitti teoksen nuotit omin käsin, hänellä tuskin oli vieläkään täysin lopullista sananvaltaa teoksen tyylilajiin tai ulkomusiikillisiin merkityksiin. Jos ei konkreettinen uhkailu niin ainakin itsesensuuri piti huolen halutusta lopputuloksesta.
- [Sergei Prokofjev: sinfonia nro 5](https://jaanilansio.fi/2019/08/09/sergei-prokofjev-sinfonia-nro-5/) - Prokofjevin viides sinfonia oli aikansa merkkitapaus. Kantaesitykseen olivat saapuneet kaikki Moskovan silmää tekevät. Prokofjev itse johti orkesteria konservatorion salissa samaan aikaan kun tykkituli kaikui kaduilla. Esitys oli suurmenestys. Alle vuoden päästä sinfonia esitettiin Bostonissa ja säveltäjän kasvot koristivat jopa yhdysvaltalaisen Time-lehden kantta. Tosiaan, viides oli ja on Prokofjevin onnistunein sinfonia.
- [Gerard Grisey: Les espaces acoustiques](https://jaanilansio.fi/2019/08/09/gerard-grisey-les-espaces-acoustiques/) - Vaikka Grisey ennen kuolemaansa pyrki eroon kaikista ismeistä ja leimoista, häntä pidetään yhdessä Tristan Murail’n kanssa osasävelten ilmiölle perutustavn spektrimusiikin isänä, eikä vähiten pääteoksensa Les espaces acoustiques ansiosta.
- [Alban Berg: viulukonsertto "Erään enkelin muistolle"](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/alban-berg-viulukonsertto-eraan-enkelin-muistolle/) - Berg sai konserton tilauksen viulisti Louis Krasnerilta kevättalvella 1935, mutta vielä tuolloin hän kieltäytyi kunniasta. Miksi hän muutti mielensä myöhemmin? Varmaa tietoa ei ole, mutta Bergin väitetään saaneen uuden inspiraation saatuaan tietää, että ystäviensä Alma Mahlerin ja Walter Gropiuksen tytär Manon kuoli polioon 18-vuotiaana. Viulukonsertto valmistui muutamassa kuukaudessa otsikolla Erään enkelin muistolle, ja sen on sanottu kuvaavan nuoren tytön kukoistusta ja kuolemaa. Totuus saattaa olla toisenlainen.
- [Antonín Dvořák: Othello-alkusoitto](https://jaanilansio.fi/2019/08/09/antonin-dvorak-othello-alkusoitto/) - Othello-alkusoiton musiikillisia tapahtumia on mahdollista seurata kertomuksellisesti. Alkusoiton lisänimi kun on suora viittaus Shakespearen tragediaan, jossa valehteleva, paholaismainen Jago usuttaa rakastavaiset Desdemonan ja Othellon toistensa kimppuun kohtalokkain seurauksin. Jago jää ainoana henkiin rakastavaisten kuoltua mustasukkaisuuden seurauksena.
- [Ludwig van Beethoven: Leonore-alkusoitot](https://jaanilansio.fi/2019/08/09/ludwig-van-beethoven-leonore-alkusoitot/) - Nykyään Leonore nro 2 -alkusoittona tunnettu kappale syntyi todennäköisesti alkusoitoista ensimmäisenä, kun taas täysin valmiiksi julistetun oopperan kantaesityksessä soitettu, ja vasta Beethovenin kuoleman jälkeen löydetty Leonore-alkusoitto nro 1 lienee vasta Beethovenin kolmantena säveltämä versio.
- [Bohuslav Martinů: Lidicen muistolle](https://jaanilansio.fi/2019/08/09/bohuslav-martinu-lidicen-muistolle/) - Lidice katosi ehkä kartoista, mutta ei ihmisten muistoista: lukuisat kaupungit, puistot, rakennukset, kadut ja kaupunginosat ympäri maailman nimettiin hävitetyn kylän kunniaksi jo samana vuonna. Myös kirjailijat, elokuvantekijät ja muut taiteilijat tekivät omat tulkintansa verilöylystä tuoreeltaan. Tšekkiläissyntyisen, mutta Amerikkaan sotaa paenneen Bohuslav Martinůn (1890–1959) orkesteriteos Lidicen muistolle on jäänyt niistä parhaiten elämään.
- [Dmitri Šostakovitš: sinfonia nro 15](https://jaanilansio.fi/2019/08/09/dmitri-sostakovits-sinfonia-nro-15/) - Sinfonian sisältöä ja säveltäjän elämänvaiheita yhdistelevät tulkinnat ovat Šostakovitšin kohdalla aina ohittamattomia. Jokainen hänen sinfoniansa jo ensimmäisestä lähtien on mahdollista liittää uskottavasti hänen elämäkertansa selitysosaksi. Etenkin viimeisen, 15. sinfonian kohdalla tulkitsijoiden mielikuvitus on kuitenkin liihottanut vailla jarruja.
- [Dmitri Šostakovitš: Sarja varieteeorkesterille](https://jaanilansio.fi/2019/08/09/dmitri-sostakovits-sarja-varieteeorkesterille/) - Vaikka sarjan musiikissa ei ole jazzia nimeksikään, istuu nimestä syntynyt harhaluulo vielä nykyäänkin tiukassa levyjen kansissa ja konserttien mainoksissa. Sanotaan se nyt vielä kerran: jazzilla ei ole sarjan kanssa mitään tekemistä. Pikemminkin sarjassa kuuluu tuon ajan viihde- ja teatteriorkesterille tyypillinen riehakas sirkushenki ja puolimelankolinen valssaus, ja nekin melkolailla sovinnaisissa harmonioissa.
- [Georges Bizet: Sinfonia C-duuri](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/georges-bizet-sinfonia-c-duuri/) - Bizet’n elinaikana sinfoniaa ei esitetty lainkaan. Itse asiassa se löytyi arkistojen uumenista vasta vuonna 1933. Miksi merkittävän säveltäjän sinfonia oli kadonnut? Syyksi on arveltu, että Bizet hautasi teoksen omakätisesti unohduksiin täysin tietoisena sen huonoista menestymismahdollisuuksista. Todennäköisesti hän myös halusi peittää teoksen ilmiselvät yhtäläisyydet Gounod’n sinfoniaan. Tuskin hän edes tarkoitti sitä esitettäväksi, olihan kyseessä ”vain” hänen oppilastyönsä. Teoksen kantaesitys kuultiin vuonna 1935, ja vastaanotto oli totta kai innostunut. Sinfonia on siitä lähtien pysynyt konserttiohjelmien ringissä ‒ kaukana ulkokehällä mutta kuitenkin.
- [Bedřich Smetana: Myyty morsian -alkusoitto](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/bedrich-smetana-myyty-morsian-alkusoitto/) - Myydyn morsiamen alkusoitto on aina kuulunut historian parhaimpiin ja menevimpiin konserttialkusoittoihin. Kolme vuotta ennen oopperan kantaesitystä valmistunut alkusoitto on aina hilpeä ja touhukas, mutta muuten sillä ei ole musiikillisesti mitään tekemistä itse tulevan oopperan kanssa. Samaan tapaan kuin Rossini ja Mozartkin usein, Smetana sävelsi alkusoiton vain yleisöä valmistavaksi viihdenumeroksi, jonka ei ole tarkoituskaan esitellä oopperan temaattista materiaalia.
- [William Walton: Belshazzar's Feast](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/william-walton-belshazzars-feast/) - Pienteoksesta suurteokseksi lihoneen kantaatin kantaesitys siirtyi Leedsin festivaalille, jota johti huuliveikkona tunnettu Sir Thomas Beecham. Kun teoksen esittämisestä sovittiin, hän meni letkauttamaan Waltonille, että koska ”teosta et kuitenkaan kuule toiste enää koskaan, pojuseni, heitä ihmeessä sekaan muutama vaskiyhtye”. Se oli vitsi. Waltonin huumorintaju oli siinä vaiheessa kuitenkin sumentunut, joten hän teki työtä käskettyä ja lisäsi sekaan muutaman vaskiyhtyeen.
- [Ralph Vaughan Williams: sinfonia nro 6, "Sotasinfonia"](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/ralph-vaughan-williams-sinfonia-nro-6-sotasinfonia/) - Vaughan Williams otsikoi itse jotkin sinfonioistaan kuvaavasti, mutta kuudennen sinfonian epävirallinen lisänimi Sotasinfonia on kriitikoiden kynästä. Melskeisen musiikin sotatematiikasta oltiin vakuuttuneita siksi, että säveltäjän edellisen sinfonian tunnelma liikkui hyvin syvällä rauhanomaisen pehmeässä pumpulissa. Sen tiedettiin omistetun ensimmäisen maailmansodan uhreille. Viisi vuotta myöhemmin ilmestynyt kuudes sinfonia edusti siihen nähden täydellistä antiteesiä, toivotonta pessimismiä ja peittelemättömiä kauhukuvia, järkytystä heti ruudinkatkun hälvennyttyä.
- [Paul Hindemith: Mathis der Maler, sinfonia](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/paul-hindemith-mathis-der-maler-sinfonia/) - Ei kestänyt kauan, ennen kuin Paul Hindemithin (1895–1963) oli myönnettävä erehtyneensä natsien suhteen. Hän piti niitä suoraan sanottuna vaarattomina pelleinä, mutta 1930-luvun edetessä hän joutui toteamaan, että puolueen uhka vapaudelle onkin todellinen ja sen seuraukset katastrofaaliset. Vuosi oli 1933, kun NSDAP tuli valtaan ja Hitler kätyreineen alkoi määritellä taidetta ja myös tapaa, jolla sitä tuli opettaa. Myös Hindemith joutui lehtorina ja säveltäjänä tulilinjalle. Hän sai todistaa vierestä kollegoiden viraltapanoja ja pannaan julistamisia itse säilyttäen ”hyvän” säveltäjän maineensa. Koskemattomuutta ei kestänyt kauan.
- [Gustav Holst: Hymn of Jesus](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/gustav-holst-hymn-of-jesus/) - Paitsi, että teos toi julkisuutta vaihtoehtoiselle ja laajalti paheksutulle Jeesus-tulkinnalle, Holst käytti musiikissa tehokeinoja, jotka herättivät aikoinaan uutuuden viehätystä: Toisistaan riippumattomat ja ikään kuin itsenäisesti etenevät, päällekkäiset aiheet tuovat musiikkiin mielenkiintoista mystiikan makua. Toinen Holstin erikoisidea, etäälle toisistaan sijoitetut laulajat tila- ja aikakokemuksen hämmentämiseksi sivuutetaan konserteissa usein kai käytännön syistä.
- [Henri Dutilleux: Tout un monde lointain](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/henri-dutilleux-tout-un-monde-lointain/) - Dutilleux on valinnut teoksen jokaiselle osalle moton. Hän ei kuitenkaan ole tarkoittanut niitä tarinallisiksi kuunteluohjeiksi, vaan johdatuksiksi osan tunnelmalliseen viitekehykseen. Säkeet hän poimi runoilija Charles Baudelairen (1821–1867) kokoelmasta Pahan kukat (1857). Jokainen säe on irrallinen katkelma ilman alkua tai loppua, mikä jättää niin soittajille kuin kuulijoille vastuun sen lähemmästä tulkitsemisesta.
- [Dmitri Šostakovitš: sinfonia nro 1](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/dmitri-sostakovits-sinfonia-nro-1/) - Sinfonian ensimmäinen osa pärähtää alkuun sooloilla ja säveltäjälle tyypillisellä hermostuneella vitsikkyydellä. Siitä kasvaa pian valtavien mittojen yhteenottoja. Toinen osa on perinteinen scherzo jossa pianon virtuoosiset juoksutukset varastavat show’n. Juuri näissä osissa voi kuulla komediapianistina työskennelleen Šostakovitšin sormenjäljen. Sitten tapahtuu jotain hyvin odottamatonta.
- [W.A.Mozart: Messu c-molli "Suuri"](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/w-a-mozart-messu-c-molli-suuri/) - On todennäköistä, että Mozart sävelsi c-molli messun häälahjaksi tuoreelle nuorikolleen. Samalla teoksella hän koetti myös lepytellä isäänsä, jonka tahdon vastaisesti Mozart oli nainut laulaja Constanze Weberin (säveltäjä Carl Maria von Weberin serkun). Mozart ehkä ajatteli, että antamalla vaimonsa laulaa c-molli messun sopraanoaariat, hän voisi osoittaa isälleen kuinka lahjakkaan naisen hän oli löytänyt. Tiettävästi Leopold-isä ei Constanzen laulusta juuri vaikuttunut, eikä Mozart koskaan saanut tältä anteeksi luvatonta vihkiytymistään.
- [W.A. Mozart: Sinfoniat 39, 40 ja 41](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/w-a-mozart-sinfoniat-39-40-ja-41/) - Yleensä niin tarkka Mozartin kirjanpito ei paljasta, kenelle, minne ja mitä varten sinfoniat on sävelletty. On arveltu, että hän valmisteli Joseph Haydnin tavoin matkaa Englantiin, jossa olisi odottanut uusi ja innokas, sinfoniannälkäinen ja maksukykyinen yleisö. Mitään matkaa ei kuitenkaan tullut. Mistään kirjeistä tai konserttiohjelmista ei yksiselitteisesti selviä, että niitä olisi edes esitetty Mozartin elinaikana. Vaikka Mozartilla ei ollut tapana kirjoittaa teoksia vain aikansa kuluksi, on kolmen viimeisen sinfonian synty mahdollinen selittää säveltäjän sisäisellä luomisen pakolla; niin erityislaatuisia ja aikansa konventioita ravistelevia ne ovat, että yleisö tuskin olisi niitä mukisematta niellyt.
- [Ludwig van Beethoven: kvintetto pianolle ja puhaltimille op. 16](https://jaanilansio.fi/2019/08/06/ludwig-van-beethoven-kvinetto-pianolle-ja-puhaltimille-op-16/) - Es-duurikvintettoa pianolle ja puhaltimille op. 16 olisi tuskin syntynyt ilman Mozartin 12 vuotta aiemmin näyttämää esimerkkiä. Kun Beethoven pianokvintettoa vuonna 1796, Mozartin kvintettoa ei oltu vielä julkaistu painettuna, mutta hän oli todennäköisesti Prahassa käydessään saanut käsiinsä Mozartin alkuperäisen partituurin ja inspiroitunut siitä niin, että mallinsi oman kvintettonsa täsmällisesti Mozartin mukaiseksi: Sen kolmiosainen muoto, sama sävellaji ja ensiosan pitkä johdanto eivät voi olla sattumalta niin yhteneväiset.
- [Ralph Vaughan Williams: pianokvintetto](https://jaanilansio.fi/2019/08/06/ralph-vaughan-williams-pianokvintetto/) - Pianokvintetossa Vaughan Williams sekoittaa brahmsilaista jyhkeyttä omaan, englantilaiseen koruttomuuteensa niin, että jokainen teoksen kolmesta osasta tuntuu kohoavan omasta maaperästään. Juurevuutta sointiin tuo poikkeava kokoonpano, jossa kakkosviulu on vaihdettu kontrabassoon samaan tapaan kuin Franz Schubertin forellikvintetossa.
- [Johannes Brahms: klarinettitrio op. 114](https://jaanilansio.fi/2019/08/06/johannes-brahms-klarinettitrio-op-114/) - Saatuaan valmiiksi jousikvinteton op. 111 G-duurissa juuri 57-vuotta täyttänyt Johannes Brahms (1833–1897) koki saavuttaneensa taiteellisen lakipisteensä ja valmistautui luopumaan urastaan nuorempien hyväksi. Rooli oloneuvoksena ei kuitenkaan kestänyt paria kuukautta kauempaa, kun eräällä festivaalilla Meiningenissa hän sattui kuulemaan Richard Mühlfeldin soittavan Carl Maria von Weberin klarinettikonserton. Siitäpä Brahms lumoutui pahanpäiväisesti. “On mahdotonta soittaa klarinettia paremmin kuin
- [Crumb, George: Black Angels – Kolmetoista kuvaa pimeästä maasta](https://jaanilansio.fi/2019/08/06/crumb-george-black-angels-kolmetoista-kuvaa-pimeasta-maasta/) - k Angels heittää varjon kaiken toivon ylle viimeisteltyyn muotoon valetulla kokonaisuudella, jossa sotatematiikan läsnäolokin on vain mielikuvitusta ruokkiva lisäteho, yläkategoria. Crumbin käyttämät lainamelodiat musiikin historiasta, uudenlaiset soittotekniikat, soittajien huudahdukset ja tam-gongin pauke siirtävät kvartetin käsitettä kauas lähtökohdistaan – osien nimetkin viittaavat ruumiin ja hengen meno-paluumatkaan rajojen tuolle puolen.
- [Charles Ives: Concord-sonaatti](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/charles-ives-concord-sonaatti/) - Sonaatin neljä osaa ovat saaneet nimensä Ivesin ihailemista transsendentalisteista, jotka kaikki asuivat Concordin kaupungissa, Massachusettsissa, Ivesin kotiosavaltiossa. He olivat kirjailijat Ralph Waldo Emerson, Nathaniel Hawthorne, Bronson Alcott ja Louisa May Alcott sekä Henry David Thoreau, joiden teoksissa korostui luonnon ja ihmisen välinen suhde.
- [Nikolai Medtner: Sonata Reminiscenza](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/nikolai-medtner-sonata-reminiscenza/) - Medtnerin kymmenes pianosonaatti, yksiosainen Sonata Reminiscenza (Muistumallinen sonaatti) nro 1 op. 38 (1918–1920) sisältää sekä otsikkotason vihjeen teoksen tunnelmasta että sen asemasta osana suurempaa kokonaisuutta. Ohjelmallinen se ei ole, mutta kehotus mielikuvituksen käyttämiseen on kiistaton. Vaikka sonaattia esitetään usein itsenäisenä kappaleenaan, se on samalla op. 38 “Unohdettujen sävelien” avausteos, johon jokainen sarjan kymmenestä kappaleesta viittaa kuin muistellen omiaa juuriaan.
- [Frédéric Chopin: Balladi nro 3 As-duuri](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/frederic-chopin-balladi-nro-3-as-duuri/) - Kertomuksiin viittaavasta tyylilajistaan huolimatta mys Chopinin neljä balladia jättävät taustatarinansa yksin kuulijoiden keksittäväksi. Kahdesta aiemmasta, synkästä ja dramaattisesta balladista poiketen kolmas balladi As-duurissa (1841) on luonteeltaan toiveikas muutamasta myrskyisistä taitteistaan huolimatta, mutta tähänkin teokseen on helppo kuvitella dramaturgisia juonenkäänteitä.
- [Joseph Haydn: sinfonia nro 94, "Rummunisku"](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/joseph-haydn-sinfonia-nro-94-rummunisku/) - Kokonaisuudessaan kekseliään sinfonian musiikillisesti merkityksettömin ominaisuus lienee se rummunisku, jonka mukaan teos on nimetty. Paukahdukselle on kaksi selitystä: Ensimmäinen, epäuskottavampi joskin mielenkiintoisempi, tarina liittyy lontoolaisyleisön juhlinnan uuvuttamiin kuuntelutottumuksiin. Haydn halusi yksinkertaisesti säpsäyttää nuokkuvan yleisön hereille, jotta musiikista edes osa menisi perille.
- [Felix Mendelssohn: fantasia fis-molli (”Sonata ecossaise”)](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/felix-mendelssohn-fantasia-fis-molli-sonata-ecossaise/) - Koska Mendelssohn julkaisi teoksen vasta vuonna 1834 ja poisti sen nimestä kaikki maantieteelliset viittaukset, jää sen skottilaisuus vain hatarien ja osin teennäistenkin mielleyhtymien varaan. Sehän ei ole ennenkään estänyt spekulointia: kenties alun murtosoinnut nyökkäävät Ossian-bardin lyyransoittoon, ehkä keskiosassa kuuluu peruja skottilaisista kansantansseista. Energinen finaali ennakoinee joka tapauksessa Skottilaisen sinfonian ponnekasta loppuhuipennusta.
- [Leonard Bernstein: Chichester Psalms](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/leonard-bernstein-chichester-psalms/) - Chichester Psalmsista tuli sapattivuoden suurin ja kaunein hedelmä. Bernsteinin edellinen suurteoksensa, juutalaisten kuoleman koittaessa lausuttavalle kaddish-rukoukselle perustuva sinfonia nro 3, antoi odottaa jotain samantapaista, toivotonta ja painostavaa elegiaa, mutta Bernstein yllättikin täysin vastakohtaisella aiheella. Chichester Psalms liikkuu lähes yksinomaan auvon tunnelmissa, jopa musikaalimaisilla tehoilla liihottelevissa ruusuisen elämän ylistyksissä.
- [Igor Stravinsky: Kevätuhri](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/igor-stravinsky-kevatuhri/) - Mikä mahtoi provosoida yleisön mekkaloimaan niin voimakkaasti, että Kevätuhrin ensi-illasta tuli ikimuistoinen? Pariisilaiset ovat toki rähinöintiin taipuvaisia, mutta oliko sekasortoon todella syynä sittenkään liian moderni musiikki ja loukkaava koreografia? Varmuutta ei koskaan saada, mutta ainakin tarina väkivaltaisesta mellakasta on runsaasti liioiteltu.
- [W.A. Mozart: pianokonsertto nro 20 d-molli](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/w-a-mozart-pianokonsertto-nro-20-d-molli/) - Pianokonsertto nro 20 d-molli on nykyisin lähes yhtä suosittu kuin vain kaksi viikkoa myöhemmin valmistunut C-duurikonsertto nro 21. Vielä 1800-luvulla, kun edistyksellisissä piireissä Mozartia pidettiin lähinnä pölyttymään joutavana historian hahmona, d-mollikonsertto oli ainut pianistien vakio-ohjelmistoista löytynyt Mozartin teos. Syynä oli sen dramaattinen, romantiikan ajan tunnekuohuja peilannut tekstuuri, joka löysi tiensä Chopinin, Lisztin ja Beethovenin uhmakkuuteen tykästyneen yleisön sydämiin. Se on myös ainoa Mozartin konsertoista, jonka Beethovenin tiedetään esittäneen.
- [W.A.Mozart: pianokonsertto nro 21 C-duuri](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/w-a-mozart-pianokonsertto-nro-21-c-duuri/) - Pianokonsertto C-duuri (1785) on Mozartin kenties tunnetuin konsertto, kiitos iki-ihanan Andante-osansa vuoksi. Lähes jokaiselta klassisen musiikin greatest hits -kokoelmalta löytyvä herkistely on antanut konsertolle toisinaan käytetyn lisänimen Elvira Madigan samannimisen ruotsalaiselokuvan mukaan. Mozartin musiikki koristaa elokuvan ääniraidalla auvoista lemmenkuvastoa, mutta muuten elokuvalla ei ole mitään tekemistä konserton kanssa.
- [Dmitri Šostakovitš: viulukonsertto nro 2 cis-molli op. 129](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/dmitri-sostakovits-viulukonsertto-nro-2-cis-molli-op-129/) - Šostakovitšin viimeisestä konsertosta, toisesta viulukonsertosta, tuli jotain aivan muuta kuin edeltäjästään. Poissa ovat ulkokuorta koristava, konserttomainen kimallus. Vähissä ovat myös teräväpiirteiset kontrastit tai helposti mieleenpainuvat melodiset hetket.
- [Maurice Ravel: La Valse](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/maurice-ravel-la-valse/) - Teoksen syntyhistoria ja lopullinen soiva muoto jossain parodian ja kunnianosoituksen välillä on herättänyt tutkijain mielikuvituksen lentoon. On väitetty, että teos kuvaa niin sanotuna kauniin aikakauden romuttumista kaaokseen, valssikulttuurin lopullista kuolemaa ja sotaa. Yhtä sinnikkäästi kuin teorioita on kehitelty, on Ravel kiistänyt La Valsen liittyvän mitenkään Euroopan tai Itävallan tilanteeseen saati tanssin kuolonkamppailuun.
- [Felix Mendelssohn: Hebridit, konserttialkusoitto](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/felix-mendelssohn-hebridit-konserttialkusoitto/) - Mendelssohnin matka Skotlantiin jätti musiikinhistoriaan perinnöksi kaksi merkkiteosta, joista tunnetumpi on Skottilainen sinfonia. Sen hän sävelsi tosin vasta paljon myöhemmin, vuonna 1842. Toinen, viehättävä alkusoitto Hebridit sai alkunsa jo paikan päällä hänen vierailtuaan jäähtyneestä kiviaineksesta muovautuneessa luolassa, joka sijaitsee osittain meren yllä autiolla Staffan saarella Hebridien saaristossa.
- [Richard Strauss: Neljä viimeistä laulua](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/richard-strauss-nelja-viimeista-laulua/) - Tehdessään lauluja Strauss tuskin osasi aavistaa kuolevansa piakkoin. Niin kuitenkin kävi, että 84-vuotias mestari jätti jälkeensä neljä poislähdön lopullisuutta kuvaavaa laulua. Hermann Hessen ja Joseph von Eichendorffin sanoihin tehdyt laulut eivät alun perin muodostaneet minkäänlaista sarjaa saati ollut nimetty hänen viimeisikseen. Säveltäjän toiveen mukaisesti sopraano Kirsten Flagstad kantaesitti laulut Wilhelm Furtwänglerin johdolla vuonna 1950 Lontoossa. Strauss ei ehtinyt kuulla laulujaan esitettynä.
- [Richard Strauss: Olympiahymni](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/richard-strauss-olympiahymni/) - Olympialaisten avajaisten juhlahymni tilattiin tavan mukaan paikalliselta säveltäjältä, ja valinta osui tietenkin maineensa kukkuloilla paistatelleeseen Richard Straussiin, kansallissäveltäjään Wagnerin jälkeisessä Saksassa. Sanoituskilpailun yli 3000 hakijan joukosta voitti Robert Lubahn, jonka idealistinen urheilun ylistys kutsuu kaikki kansat kulkemaan avoimista porteista Saksaan kilvoittelemaan reilun pelin hengessä. Esitys oli iso ja kovaääninen: mahtipontisesti soivan hymnin oli avajaisissa noustava yli sadan tuhannen katsojan kannatushuutojen päälle. Richard Strauss toimi itseoikeutettuna kapellimestarina.
- [Igor Stravinsky: Kolmiosainen sinfonia](https://jaanilansio.fi/2019/08/08/igor-stravinsky-kolmiosainen-sinfonia/) - Nuorena Stravinskyn musiikkinäkemys oli ehdottoman järkiperäinen. Hän vastusti kaikkea ulkomusiikillisten merkitysten, kuten vaikkapa tunnetilojen säveltämistä konserttimusiikkiin. Hän piti sitä paitsi mahdottomana myös turhana. Hänelle musiikki oli vain rytmiä ja säveltasoja, järjesteltyä ääntä ja opittuja tapoja kokea sitä – musiikki sinänsä ei voinut sisältää tunnetilaa. Hänen näkemystään ei pidä ottaa turhan vakavasti, sillä Stravinsky jos kuka vaihtoi mielipidettään kuin tahtilajia. Vanhempana taiteenharjoittajana hän hyväksyi ainakin osittain mahdollisuuden rationaalisen ajattelun tuonpuoleisista, ajatuksista ja tunnelmista innoittuneista hengentuotteista – ainakin toisinaan. Kolmiosainen sinfonia (1945) on tästä malliesimerkki.
- [Johannes Brahms: pianokvartetto g-molli (sov. Schönberg)](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/johannes-brahms-pianokvartetto-g-molli-sov-schonberg/) - Kun Schönberg teki Brahmsin g-molli-pianokvartetosta (1861) orkesterisovituksen (1937), hän jättäytyi menemästä vallankumouksellisille urille ja pitäytyi melko sovinnaisissa ratkaisuissa. Sen sijaan, että Schönberg olisi sörkkinyt brahmsilaista tyyliä tai pakottanut romanttista sävelkieltä nykyaikaiseen muottiinsa, hänen tarkoituksena oli noudattaa tarkasti 1860-lukulaisen musiikin sääntöjä. Niinpä Schönberg vain siirsi alkuperäiset nuotit orkesterille lisäämättä ainuttakaan omaansa joukkoon.
- [Johannes Brahms: viulukonsertto](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/johannes-brahms-viulukonsertto/) - Vaikka hänellä oli mahdollisuus säveltää suoraan aikansa juhlituimmalle viulistille ja hyvälle ystävälleen Joseph Joachimille minkälaisia temppuja tahansa, viulukonserton huomattavat solistiset vaikeudet palvelevat aina musiikkia ja taidetta taituruudeen sijaan. Solistin ego joutuukin etsimään pönkitystä syvältä pinnan alta. “Ei ole vaikea kirjoittaa nuotteja. Ylimääräisten nuottien pois jättäminen sen sijaan on”, kerrotaan Brahmsin sanoneen.
- [Johannes Brahms: kaksoiskonsertto](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/johannes-brahms-kaksoiskonsertto/) - Kaksoiskonsertto oli Brahmsin yritys lämmittää jo vuosien ajan viilenneitä välejään Joachimiin. Kautta konserton Brahms vihjaa miesten yhteiseen historiaan. Hän esimerkiksi käyttää Joachimin motosta (F-A-E, Frei Aber Einsam, vapaa mutta yksinäinen) johdettua motiivia A-E-F ja nyökkää vienosti Viottin viulukonserttoon nro 22, jota herrat ihailivat suuresti. Finaalirondokin on brahmsilainen tanssityylinnäyte Unkarista, Joachimin kotimaasta. Viulun ja sellon yhteispelin voi syystäkin kuulla toverillisena kilvoitteluna, jossa kumpikaan ei vie toiselta huomiota.
- [Johannes Brahms: pianokonsertto nro 1](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/johannes-brahms-pianokonsertto-nro-1/) - Pianokonsertto op. 15 oli Brahmsin ensimmäinen yritys säveltää orkesterille, ja se kävi läpi monta muodonmuutosta ennen valmistumistaan. Ensin siitä piti tulla suuri sinfonia, mutta lajityypin osoittauduttua vielä kokemattomalle Brahmsille liian vaikeaksi hän teki siitä sonaatin kahdelle pianolle. Sekään ei tyydyttänyt. Vasta ystäviensä Joseph Joachimin ja Julius Otto Grimmin avulla hänen onnistui muokata orkesteriosuudesta pianolle sopiva kumppani vuoden 1859 Hannoverin kantaesitystä varten. Mönkäänhän sekin meni.
- [Johannes Brahms: pianokonsertto nro 2](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/johannes-brahms-pianokonsertto-nro-2/) - Toinen pianokonsertto edustaa säveltäjän paksuinta orkesterisointia ja suurinta muotoa, raskainta sinfonisuutta ja pianistisen staminan äärilaitaa. Tässä musiikissa kuuluvat ne samat piirteet, jotka käyvät ilmi jo pelkällä vilkaisulla Brahmsin kuuluisaan muotokuvaan. Paksu mies partaansa kätkettynä, hiukset sekaisin sinne tänne sojottaen – vakava naama kuin kivestä veistetty.
- [Johannes Brahms: sinfonia nro 4](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/johannes-brahms-sinfonia-nro-4/) - Aina itsekriittinen Brahms oli kysynyt tuttaviltaan mielipidettä vasta valmistuneesta neljännestä sinfoniastaan, ja vastaus oli poikkeuksetta torjuva. Sen tiheä tekstuuri ja yksityiskohtien paljous oli yksinkertaisesti liian vaikean oloista musiikkia eikä sen äärellä voinut lepuuttaa aivojaan. Kuultuaan sinfonian ensimmäisen osan pianolla nelikätisesti soitettuna kriitikko Eduard Hanslick lausui: ”Tuntuu siltä, kuin olisin saanut turpiini kahdelta poikkeuksellisen älykkäältä ihmiseltä”. Brahmsin johtama kantaesitys lokakuussa 1885 otettiin kuitenkin innostuneesti vastaan.
- [Johannes Brahms: sinfonia nro 3](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/johannes-brahms-sinfonia-nro-3/) - Kolmas sinfonia on Brahmsin neljästä sinfoniasta lyhin, muodoltaan kompaktein sekä osien ja teemojen suhteiltaan yhtenäisin teos. Vain vähän liioitellusti voisi sanoa koko sinfonian löytyvän ensimmäisen osan neljästä ensimmäisestä tahdista, jossa Brahms julistaa ensin poikamiehen mottonsa F-As-F (frei aber froh - vapaa, mutta onnellinen) ja jatkaa Schumannin Reiniläisestä sinfoniasta lainaamallaan pääteemalla. Vain muutaman tahdin alkutiivisteestä muodostuu Brahmsin mestarillisen kehittelyn taidonnäyte, puolituntinen kokonaisuus, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Clara Schumannin sanoin: ”teos on kuin yksi sydämenlyönti”.
- [Johannes Brahms: sinfonia nro 2](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/johannes-brahms-sinfonia-nro-2/) - Toinen sinfonia hengittää niin raikasta ja seesteistä ilmaa verrattuna mihinkään aikaisempaan, että Brahms yltyi jopa laskemaan leikkiä kustantajansa Fritz Simrockin kustannuksella. ”Sinfoniani on niin surumielinen, ettet tule kestämään sitä. En ole koskaan säveltänyt mitään niin surullista. Partituuri on julkaistava suruväreissä.” Melkoinen lausunto mieheltä, jonka kynästä oli lähtenyt sellaiset melankolian manifestit kuin Saksalainen sielunmessu (1968) ja Alttorapsodia (1870).
- [Leonard Bernstein: Sinfoninen sarja elokuvasta Alaston satama](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/leonard-bernstein-sinfoninen-sarja-alastomasta-satamasta/) - Sinfoninen sarja Alastomasta satamasta (1955) etenee melkolailla rinnakkain elokuvan tapahtumien kanssa. Teos on pohjimmiltaan viisiosainen episodisävellys, mutta se hahmottuu kuin yhtenäisenä sinfonisena runona, jossa on selvä alku, keskikohta ja loppu. Usein toistuva käyrätorven kutsuteema vie heti alussa kuulijat Hobokenin satamaan, jossa järjestäytynyt rikollisuus pitää satamatyöläisiä veren tahrimassa kourassaan. Rakkauden voima nostattaa muutoksen tuulet ja lopussa hyvän puolella taistellut sankari saa astella kaikkensa antaneena kohti horisonttia.
- [Ludwig van Beethoven: sinfonia nro 4](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/ludwig-van-beethoven-sinfonia-nro-4/) - Samoihin aikoihin Eroican kanssa valmistunut Beethovenin neljäs sinfonia (1806) kuuluu syntykauteensa enemmän ajallisesti kuin tyylillisesti, ja eräs aikalaiskriitikko epäilikin Beethovenin ottaneen neljännessään vain sivuaskelen kehityksensä poluilla. Oikeinpa arveli. Jo vuoden kuluttua neljännen jälkeen ilmestyi myrskyisä viides sinfonia, Kohtalosinfonia.
- [Joseph Haydn: sinfonia nro 103, "Rummunpäristys"](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/joseph-haydn-sinfonia-nro-103-rummunparistys/) - Sinfonia Es-duuri nro 103 (1795), lisänimeltään Rummunpäristys, on tyypillistä Haydnia yksityiskohtien ylitsepursuavalla runsaudellaan ja vitsikkäillä käänteillään. Kaikkia partituuriin kirjattuja älynväläyksiä ei voi eikä ole tarkoituskaan kuulla. Huomattavin, joskin varmasti vähäpätöisimpiin kuuluva haydnismi on sinfonialle nimen antanut rummunpäristys, joka syötti aikalaisyleisölle täysannoksen shokkihoitoa jo avaustahdeissa.
- [W.A. Mozart: Rondo D-duuri k. 485](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/w-a-mozart-rondo-d-duuri-k-485/) - Rondo D-duuri K 485 valmistui tammikuussa 1786, mutta sitä ei julkaistu Mozartin elinaikana. Kaikki rondon teemat on yhdistettävissä ensimmäisen teeman motiiveihin, joista tunnistettavin on laskeva kulku rytmikkäällä ”skottilaisella napsulla”. Sama skottilaisaihe löytyy Mozartin vain muutamaa viikkoa aiemmin säveltämän g-molli pianokvarteton finaalista sekä varhaisista jousikvartetoista K. 169 ja K. 173.
- [Sergei Prokofjev: pianosonaatti nro 3](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/sergei-prokofjev-pianosonaatti-nro-3/) - Nuori jukuripää Sergei Prokofjev (1891–1953) oli jo osoittamassa rauhoittumisen merkkejä ja hakeutumassa kohti uusyksinkertaisia ja jälkiromanttisia ihanteita, kun hän vuonna 1917 sävelsi kolmannen ja neljännen pianosonaattinsa. Niissä ei ole piiruakaan pehmeyttä, ja ne perustuvatkin kymmenen vuotta vanhoihin luonnostelmiin – aikaan, jolloin tarkoituksellinen provosointi oli Prokofjevin tärkeimpiä motivaattoreita.
- [Maurice Ravel: Miroirs pianolle](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/maurice-ravel-miroirs-pianolle/) - “Mikään ei ole niin inhottavaa kuin musiikki ilman piilomerkityksiä” Ravel lainasi Frédéric Chopinia vuonna 1910 kirjoittamassaan esseessä, jossa hän tunnustaa pohjattoman rakkautensa Chopinin musiikkiin. Miroirsissa ei silti ole kyse taiteilijan henkilökohtaisista tunnetiloista kuten edellisten sukupolvien romantikoilla, vaan se pyrkii kuvailemaan lähes objektiivista näkymää, mutta säveltäjän omien silmien läpi katsottuna.
- [Ludwig van Beethoven: pianosonaatti nro 21 "Waldstein"](https://jaanilansio.fi/2019/08/07/ludwig-van-beethoven-pianosonaatti-nro-21-waldstein/) - Beethovenin tukijan, kreivi Waldsteinin mukaan nimetyssä teoksessa säveltäjä näyttäytyy siihen astisista sonaateistaan ehkä kaikista virtuoosisimmillaan. Syy on simppeli: sitä ennen Beethovenilla tai kellään muullakaan ei ollut käytössään sellaista soitinta, joka olisi edes mahdollistanut Waldstein-sonaatin kaltaiset juoksut ja repetitiot. Beethovenin luonnoskirjasta löytyneet merkinnät viittaavat hänen tutkineen erilaisia sormiharjoituksia sonaattia säveltäessään, ja lisäksi hänen uusi Erard-flyygelinsä mahdollisti aiempaa suuremman äänialan ja mielikuvituksellisemman sormityön.
- [W.A. Mozart: divertimento K. 136](https://jaanilansio.fi/2019/08/06/w-a-mozart-divertimento-k-136/) - Kolme divertimentoa valmistuivat todennäköisesti syksyllä 1772 samaan aikaan Milanoon tilatun vakavan oopperan Lucio Sillan kanssa. Tuolloin vasta 16-vuotias Mozart työskenteli Salzburgissa hankalana esimiehenä tunnetun piispa Colloredon orkesterin konserttimestarina ja anoi konserttimatkojaan varten lomia aina kuin mahdollista.
- [Britten, Benjamin: Jousikvartetto C-duuri op. 36](https://jaanilansio.fi/2019/08/06/britten-benjamin-jousikvartetto-c-duuri-op-36/) - Toisen jousikvarteton taustalla on englantilaisen musiikin isänä pidetyn Henry Purcellin kuoleman 250-vuotisjuhlallisuudet, joita varten Britten sävelsi kvarteton lisäksi myös Holy Sonnets of John Donne -laulusarjan sekä Purcell-muunnelmat The Young Person’s Guide to the Orchestra. Toinen jousikvartetto on kolmikosta silti vähiten purcellilainen ja kaikkea muuta kuin pastissimainen aikamatka barokin ajan Englantiin 1900-luvun harmonioilla höystettynä.
- [Miten tehdään hyvä käsiohjelmateksti](https://jaanilansio.fi/2017/06/15/tehdaan-hyva-kasiohjelmateksti/) - Klassisen musiikin konserteissa on jännä piirre, jota ei muissa genreissä osata käyttää. Käsiohjelmat. Ne ovat yleensä asiantuntijan kirjoittamia miniesseitä konsertissa esitettävistä teoksista, ja ne palvelevat yleisöä tarjoamalla jonkinlaisen näkökulman illan musiikkiin. Tässä artikkelissa kerron, minkälainen teosteksti palvelee yleisöä parhaiten. Perustan sen omaan kokemukseeni niin kirjoittajana kuin aktiivisena käsiohjelmien lähilukijana. Sinun täytyy valita, haluatko kirjoittaa asiantuntijayleisölle

## Pages

- [Kuka on Jaani Länsiö?](https://jaanilansio.fi/) - Jaani Länsiö (s. 1985) on musiikkijournalismin sekatyöläinen, paino sanalla yö. Kuten useimmat ansiotöihin päätyneet ihmiset, myös Länsiö opiskeli kunnes valmistui. Hän on työskennellyt siellä täällä, varsin tärkeissä paikoissa ja useiden häntä kuuluisampien ihmisten kanssa, eikä hän kaikesta päätellen ole vieläkään ymmärtänyt vetäytyä vapaaherraksi. Länsiön ura on ollut jatkuvassa käymistilassa. Jo 11-vuotiaana hän onnistui yhdistämään debyytti-
- [Podcast: Säveltaidetoimikunta](https://jaanilansio.fi/podcast-saveltaidetoimikunta/) - Cembalisti, kapellimestari Matias Häkkisen ja musiikkitoimittaja Jaani Länsiön suorasanainen podcast käsittelee klassisen musiikin ilmiöitä. Jos se koskettaa musiikkia, säveltaidetoimikunta koskettaa sitä.
- [Vauhdilla Singaporeen](https://jaanilansio.fi/vauhdilla-singaporeen-2/) - Tästä linkistä löydät matkablogini, jota ylläpidin 2017–2020. Kerron mm. tajuntaa laajentaneesta retriitistä, pettymyksellisestä turistinähtävyydestä ja siitä, kun matkustin maata pitkin Helsingistä Singaporeen. Alla pari matkailuvideota: Folke Länkkäri Galapagos-saarilla sekä Vaellus Kolumbian Kadonneeseen kaupunkiin.
- [Musiikkiesittelyt](https://jaanilansio.fi/teosesittelyt/) - Olen kirjoittanut klassisen musiikin konsertteihin lähes 150 teosesittelyä kymmeniltä eri säveltäjiltä. Näille sivuille olen koonnut niistä osan. Mikäli haluat käyttää tekstejä konserteissasi, olen siitä erittäin otettu. Siinä tapauksessa sovithan siitä kanssani.
- [Frisbeegolf: DG Spin Doctor](https://jaanilansio.fi/frisbeegolf-dg-spin-doctor/) - Yli 25 vuotta frisbeegolfin parissa on opettanut minulle yhtä ja toista siitä, miten muovista rinkulaa heitetään tehokkaasti, tarkasti ja pitkälle. Koska en tänäkään aikana pystynyt menestynymään kilpailijana, olen taatusti kolunnut kaikki ne tavat, jotka eivät toimi, jotta tiedän, mikä toimii. Ja ennen kaikkea: miten toimimaton tekniikka korjataan sellaiseksi, joka toimii. Englanninkielinen kanavani: Ja muita videoita:
- [Haastatteluita, videoita](https://jaanilansio.fi/palveluni/videohaastatteluja/) - Kun vaelsin Kolumbian Kadonneeseen kaupunkiin – neljä päivää silmiä kirvelevää hikeä, rankkoja sateita, loputonta mutavelliä ja taskulämmintä kaakaota. Kun vierailin Galapagossaarilla vuonna 2023. Se oli matka maailman ihmeellisimpien eläinten keskuuteen, mutta myös matka syvälle itseen. Kun tapasin pianisti Kirill Gersteinin ja konserttivirittäjä Matti Kyllösen, jotka kertoivat konserttiflyygelin tärkeästä valintaprosessista: Kun tapasin Jukka Perkon, joka

## Categories

- [Yleinen](https://jaanilansio.fi/category/yleinen/)
- [Matkailu](https://jaanilansio.fi/category/matkailu/)
- [Mediakritiikki](https://jaanilansio.fi/category/mediakritiikki/)
- [Musiikki](https://jaanilansio.fi/category/musiikki/)
- [Musiikkikritiikki](https://jaanilansio.fi/category/musiikkikritiikki/)
- [Psykologia](https://jaanilansio.fi/category/psykologia/)
- [Taiteilijaesittelyt](https://jaanilansio.fi/category/taiteilijaesittelyt/)
- [Teosesittelyt](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/)
- [Britten, Benjamin](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/britten-benjamin/)
- [Crumb, George](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/crumb-george/)
- [Brahms, Johannes](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/brahms-johannes/)
- [Vaughan Williams, Ralph](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/vaughan-williams-ralph/)
- [Beethoven, Ludwig van](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/beethoven-ludwig-van/)
- [Mozart, W.A.](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/mozart-w-a/)
- [Ravel, Maurice](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/ravel-maurice/)
- [Prokofjev, Sergei](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/prokofjev-sergei/)
- [Chopin, Frédéric](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/chopin-frederic/)
- [Medtner, Nikolai](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/medtner-nikolai/)
- [Ives, Charles](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/ives-charles/)
- [Mendelssohn, Felix](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/mendelssohn-felix/)
- [Haydn, Joseph](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/haydn-joseph/)
- [Stravinsky, Igor](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/stravinsky-igor/)
- [Bernstein, Leonard](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/bernstein-leonard/)
- [Strauss, Richard](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/strauss-richard/)
- [Chausson, Ernest](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/chausson-ernest/)
- [Berg, Alban](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/berg-alban/)
- [Šostakovitš, Dmitri](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/sostakovits-dmitri/)
- [Ligeti, György](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/ligeti-gyorgy/)
- [Dutilleux, Henri](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/dutilleux-henri/)
- [Bizet, Georges](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/bizet-georges/)
- [Enescu, George](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/enescu-george/)
- [Holst, Gustav](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/holst-gustav/)
- [Hindemith, Paul](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/hindemith-paul/)
- [Walton, William](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/walton-william/)
- [Smetana, Bedřich](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/smetana-bedrich/)
- [Martinů, Bohuslav](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/martinu-bohuslav/)
- [Dvořák, Antonín](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/dvorak-antonin/)
- [Grisey, Gerard](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/grisey-gerard/)
- [Poulenc, Francis](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/poulenc-francis/)
- [Kolumnit ja pakinat](https://jaanilansio.fi/category/kolumnit-ja-pakinat/)
- [Bruckner, Anton](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/bruckner-anton/)
- [Szymanowski, Karol](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/szymanowski-karol/)
- [Kabalevski, Dmitri](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/kabalevski-dmitri/)
- [Mahler, Gustav](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/mahler-gustav/)
- [Schnittke, Alfred](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/schnittke-alfred/)
- [Schumann, Clara](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/schumann-clara/)
- [Bacewicz, Grażyna](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/bacewicz-grazyna/)
- [Berio, Luciano](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/berio-luciano/)
- [Henze, Hans Werner](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/henze-hans-werner/)
- [Tšaikovski, Pjotr](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/tsaikovski-pjotr/)
- [Kodály, Zoltán](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/kodaly-zoltan/)
- [Casella, Alfredo](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/casella-alfredo/)
- [Feldman, Morton](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/feldman-morton/)
- [Barber, Samuel](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/barber-samuel/)
- [Copland, Aaron](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/copland-aaron/)
- [Gershwin, George](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/gershwin-george/)
- [Grieg, Edvard](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/grieg-edvard/)
- [Liszt, Franz](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/liszt-franz/)
- [Schumann, Robert](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/schumann-robert/)
- [Roussel, Albert](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/roussel-albert/)
- [Skrjabin, Aleksandr](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/skrjabin-aleksandr/)
- [Bartók, Béla](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/bartok-bela/)
- [Debussy, Claude](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/debussy-claude/)
- [Järnefelt, Armas](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/jarnefelt-armas/)
- [Suk, Josef](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/suk-josef/)
- [Händel, Georg Friedrich](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/handel-georg-friedrich/)
- [Elina, Ida](https://jaanilansio.fi/category/taiteilijaesittelyt/elina-ida/)
- [Xenakis, Iannis](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/xenakis-iannis/)
- [Ida Elina](https://jaanilansio.fi/category/taiteilijaesittelyt/ida-elina/)
- [Kuusisto, Jaakko](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/kuusisto-jaakko/)
- [Rahmaninov, Sergei](https://jaanilansio.fi/category/teosesittelyt/rahmaninov-sergei/)
- [Elokuva-arviot](https://jaanilansio.fi/category/elokuva-arviot/) - Ostin Finnkinon vuosilipun, mistä olen lapsellisen iloinen. Se mahdollistaa elokuvissa käymisen niin matalalla kynnyksellä, että jokainen ei-nähty elokuva vaatii jo mielikuvituksella väritetyn tekosyyn. Sen kunniaksi kirjoitan näkemistäni elokuvista arviot; ehtona on, että en tuhraa tekstiin sekuntiakaan yli 45 minuutin – sen on tultava sensuroimatta ja puristamatta ulos tai ei sitten ollenkaan. Tämä ei saa tuntua työltä, vaan huvilta.
- [Amrum](https://jaanilansio.fi/category/elokuva-arviot/amrum/)
- [Obsession](https://jaanilansio.fi/category/elokuva-arviot/obsession/)
- [Hokum](https://jaanilansio.fi/category/elokuva-arviot/hokum/)
- [Backrooms](https://jaanilansio.fi/category/elokuva-arviot/backrooms/)
- [Father Mother Sister Brother](https://jaanilansio.fi/category/elokuva-arviot/father-mother-sister-brother/)
- [Masters of the Universe](https://jaanilansio.fi/category/elokuva-arviot/masters-of-the-universe/)
- [Disclosure Day](https://jaanilansio.fi/category/elokuva-arviot/disclosure-day/)
- [Kraken](https://jaanilansio.fi/category/elokuva-arviot/kraken/)
- [The Death of Robin Hood](https://jaanilansio.fi/category/elokuva-arviot/the-death-of-robin-hood/)
- [Primavera](https://jaanilansio.fi/category/elokuva-arviot/primavera/)

## Tags

- [amazon](https://jaanilansio.fi/tag/amazon/)
- [Aulis Sallinen](https://jaanilansio.fi/tag/aulis-sallinen/)
- [Bach](https://jaanilansio.fi/tag/bach/)
- [Beethoven](https://jaanilansio.fi/tag/beethoven/)
- [Chopin](https://jaanilansio.fi/tag/chopin/)
- [Danny](https://jaanilansio.fi/tag/danny/)
- [Fedex](https://jaanilansio.fi/tag/fedex/)
- [Grigori Sokolov](https://jaanilansio.fi/tag/grigori-sokolov/)
- [Göteborgs symfoniker](https://jaanilansio.fi/tag/goteborgs-symfoniker/)
- [Haydn](https://jaanilansio.fi/tag/haydn/)
- [Helsingin kaupunginorkesteri](https://jaanilansio.fi/tag/helsingin-kaupunginorkesteri/)
- [Helsingin sanomat](https://jaanilansio.fi/tag/helsingin-sanomat/)
- [Indianapolis symphony orchestra](https://jaanilansio.fi/tag/indianapolis-symphony-orchestra/)
- [iskelmä](https://jaanilansio.fi/tag/iskelma/)
- [Israel philharmonic orchestra](https://jaanilansio.fi/tag/israel-philharmonic-orchestra/)
- [Jaani Länsiö](https://jaanilansio.fi/tag/jaani-lansio/)
- [Kirka](https://jaanilansio.fi/tag/kirka/)
- [klassinen](https://jaanilansio.fi/tag/klassinen/)
- [klassinen musiikki](https://jaanilansio.fi/tag/klassinen-musiikki/)
- [konsertti](https://jaanilansio.fi/tag/konsertti/)
- [Kritiikki](https://jaanilansio.fi/tag/kritiikki/)
- [kuvituskuvat](https://jaanilansio.fi/tag/kuvituskuvat/)
- [käsiohjelma](https://jaanilansio.fi/tag/kasiohjelma/)
- [Käännöskappaleet](https://jaanilansio.fi/tag/kaannoskappaleet/)
- [LA phil](https://jaanilansio.fi/tag/la-phil/)
- [Lang Lang](https://jaanilansio.fi/tag/lang-lang/)
- [Liszt](https://jaanilansio.fi/tag/liszt/)
- [Logo](https://jaanilansio.fi/tag/logo/)
- [London symphony orchestra](https://jaanilansio.fi/tag/london-symphony-orchestra/)
- [Matkailu](https://jaanilansio.fi/tag/matkailu/)
- [Matti Esko](https://jaanilansio.fi/tag/matti-esko/)
- [media](https://jaanilansio.fi/tag/media/)
- [Mediakritiikki](https://jaanilansio.fi/tag/mediakritiikki/)
- [Mozart](https://jaanilansio.fi/tag/mozart/)
- [Musiikki](https://jaanilansio.fi/tag/musiikki/)
- [musiikkianalyysi](https://jaanilansio.fi/tag/musiikkianalyysi/)
- [Musiikkikritiikki](https://jaanilansio.fi/tag/musiikkikritiikki/)
- [Olli Mustonen](https://jaanilansio.fi/tag/olli-mustonen/)
- [Paula Koivuniemi](https://jaanilansio.fi/tag/paula-koivuniemi/)
- [pianisti](https://jaanilansio.fi/tag/pianisti/)
- [piano](https://jaanilansio.fi/tag/piano/)
- [Puccini](https://jaanilansio.fi/tag/puccini/)
- [Pulttibois](https://jaanilansio.fi/tag/pulttibois/)
- [rakkauslaulut](https://jaanilansio.fi/tag/rakkauslaulut/)
- [Savonlinnan oopperajuhlat](https://jaanilansio.fi/tag/savonlinnan-oopperajuhlat/)
- [Schubert](https://jaanilansio.fi/tag/schubert/)
- [Seppo Heikinheimo](https://jaanilansio.fi/tag/seppo-heikinheimo/)
- [Seppo Seponseppo](https://jaanilansio.fi/tag/seppo-seponseppo/)
- [Steinway](https://jaanilansio.fi/tag/steinway/)
- [Strauss](https://jaanilansio.fi/tag/strauss/)
- [säveltäjä](https://jaanilansio.fi/tag/saveltaja/)
- [taiteilijaesittely](https://jaanilansio.fi/tag/taiteilijaesittely/)
- [vaio](https://jaanilansio.fi/tag/vaio/)
- [Verdi](https://jaanilansio.fi/tag/verdi/)
- [Vesa-Matti Loiri](https://jaanilansio.fi/tag/vesa-matti-loiri/)
- [Vivaldi](https://jaanilansio.fi/tag/vivaldi/)
- [Wagner](https://jaanilansio.fi/tag/wagner/)
- [selfhelp](https://jaanilansio.fi/tag/selfhelp/)
- [Britten](https://jaanilansio.fi/tag/britten/)
- [kamarimusiikki](https://jaanilansio.fi/tag/kamarimusiikki/)
- [Jousikvartetto](https://jaanilansio.fi/tag/jousikvartetto/)
- [George Crumb](https://jaanilansio.fi/tag/george-crumb/)
- [Black Angels](https://jaanilansio.fi/tag/black-angels/)
- [Brahms](https://jaanilansio.fi/tag/brahms/)
- [klarinettitrio](https://jaanilansio.fi/tag/klarinettitrio/)
- [Vaughan-Williams](https://jaanilansio.fi/tag/vaughan-williams/)
- [pianokvintetto](https://jaanilansio.fi/tag/pianokvintetto/)
- [divertimento](https://jaanilansio.fi/tag/divertimento/)
- [pianosonaatti](https://jaanilansio.fi/tag/pianosonaatti/)
- [waldstein](https://jaanilansio.fi/tag/waldstein/)
- [Ravel](https://jaanilansio.fi/tag/ravel/)
- [pianomusiikki](https://jaanilansio.fi/tag/pianomusiikki/)
- [miroirs](https://jaanilansio.fi/tag/miroirs/)
- [prokofjev](https://jaanilansio.fi/tag/prokofjev/)
- [medtner](https://jaanilansio.fi/tag/medtner/)
- [Ives](https://jaanilansio.fi/tag/ives/)
- [concord](https://jaanilansio.fi/tag/concord/)
- [mendelssohn](https://jaanilansio.fi/tag/mendelssohn/)
- [fantasia](https://jaanilansio.fi/tag/fantasia/)
- [rondo](https://jaanilansio.fi/tag/rondo/)
- [sinfonia](https://jaanilansio.fi/tag/sinfonia/)
- [rummunisku](https://jaanilansio.fi/tag/rummunisku/)
- [rummunpäristys](https://jaanilansio.fi/tag/rummunparistys/)
- [stravinsky](https://jaanilansio.fi/tag/stravinsky/)
- [kevätuhri](https://jaanilansio.fi/tag/kevatuhri/)
- [Bernstein](https://jaanilansio.fi/tag/bernstein/)
- [chichester psalms](https://jaanilansio.fi/tag/chichester-psalms/)
- [kuoromusiikki](https://jaanilansio.fi/tag/kuoromusiikki/)
- [alaston](https://jaanilansio.fi/tag/alaston/)
- [satama](https://jaanilansio.fi/tag/satama/)
- [sinfonia da requiem](https://jaanilansio.fi/tag/sinfonia-da-requiem/)
- [pianokonsertto](https://jaanilansio.fi/tag/pianokonsertto/)
- [kaksoiskonsertto](https://jaanilansio.fi/tag/kaksoiskonsertto/)
- [viulukonsertto](https://jaanilansio.fi/tag/viulukonsertto/)
- [schönberg](https://jaanilansio.fi/tag/schonberg/)
- [pianokvartetto](https://jaanilansio.fi/tag/pianokvartetto/)
- [kolmiosainen sinfonia](https://jaanilansio.fi/tag/kolmiosainen-sinfonia/)
- [Richard Strauss](https://jaanilansio.fi/tag/richard-strauss/)
- [olympiahymni](https://jaanilansio.fi/tag/olympiahymni/)
- [Neljä viimeistä laulua](https://jaanilansio.fi/tag/nelja-viimeista-laulua/)
- [Ernest Chausson](https://jaanilansio.fi/tag/ernest-chausson/)
- [alban berg](https://jaanilansio.fi/tag/alban-berg/)
- [hebridit](https://jaanilansio.fi/tag/hebridit/)
- [alkusoitto](https://jaanilansio.fi/tag/alkusoitto/)
- [la valse](https://jaanilansio.fi/tag/la-valse/)
- [Šostakovitš](https://jaanilansio.fi/tag/sostakovits/)
- [messu](https://jaanilansio.fi/tag/messu/)
- [atmospheres](https://jaanilansio.fi/tag/atmospheres/)
- [sellokonsertto](https://jaanilansio.fi/tag/sellokonsertto/)
- [henri dutilleux](https://jaanilansio.fi/tag/henri-dutilleux/)
- [Bizet](https://jaanilansio.fi/tag/bizet/)
- [Enescu](https://jaanilansio.fi/tag/enescu/)
- [holst](https://jaanilansio.fi/tag/holst/)
- [hymn of jesus](https://jaanilansio.fi/tag/hymn-of-jesus/)
- [hindemith](https://jaanilansio.fi/tag/hindemith/)
- [mathis der maler](https://jaanilansio.fi/tag/mathis-der-maler/)
- [william walton](https://jaanilansio.fi/tag/william-walton/)
- [smetana](https://jaanilansio.fi/tag/smetana/)
- [myyty morsian](https://jaanilansio.fi/tag/myyty-morsian/)
- [sarja varieteeorkesterille](https://jaanilansio.fi/tag/sarja-varieteeorkesterille/)
- [Martinů](https://jaanilansio.fi/tag/martinu/)
- [lidice](https://jaanilansio.fi/tag/lidice/)
- [fidelio](https://jaanilansio.fi/tag/fidelio/)
- [leonore](https://jaanilansio.fi/tag/leonore/)
- [Dvořák](https://jaanilansio.fi/tag/dvorak/)
- [othello](https://jaanilansio.fi/tag/othello/)
- [grisey](https://jaanilansio.fi/tag/grisey/)
- [vuosi 1917](https://jaanilansio.fi/tag/vuosi-1917/)
- [poulenc](https://jaanilansio.fi/tag/poulenc/)
- [ihmisen ääni](https://jaanilansio.fi/tag/ihmisen-aani/)
- [Nasa](https://jaanilansio.fi/tag/nasa/)
- [kultainen levy](https://jaanilansio.fi/tag/kultainen-levy/)
- [paranoid](https://jaanilansio.fi/tag/paranoid/)
- [Bruckner](https://jaanilansio.fi/tag/bruckner/)
- [Szymanowski](https://jaanilansio.fi/tag/szymanowski/)
- [hafiz](https://jaanilansio.fi/tag/hafiz/)
- [tzigane](https://jaanilansio.fi/tag/tzigane/)
- [Chausson](https://jaanilansio.fi/tag/chausson/)
- [poeme](https://jaanilansio.fi/tag/poeme/)
- [juhla-alkusoitto](https://jaanilansio.fi/tag/juhla-alkusoitto/)
- [Kabalevski](https://jaanilansio.fi/tag/kabalevski/)
- [uutisparodia](https://jaanilansio.fi/tag/uutisparodia/)
- [Mahler](https://jaanilansio.fi/tag/mahler/)
- [sinfonia concertante](https://jaanilansio.fi/tag/sinfonia-concertante/)
- [uudesta maailmasta](https://jaanilansio.fi/tag/uudesta-maailmasta/)
- [Schnittke](https://jaanilansio.fi/tag/schnittke/)
- [konsertto](https://jaanilansio.fi/tag/konsertto/)
- [Pariisi](https://jaanilansio.fi/tag/pariisi/)
- [Heikki Sarmanto](https://jaanilansio.fi/tag/heikki-sarmanto/)
- [Allain Leprest](https://jaanilansio.fi/tag/allain-leprest/)
- [Juha Sipilä](https://jaanilansio.fi/tag/juha-sipila/)
- [jeesus](https://jaanilansio.fi/tag/jeesus/)
- [Alma Mahler](https://jaanilansio.fi/tag/alma-mahler/)
- [susanna välimäki](https://jaanilansio.fi/tag/susanna-valimaki/)
- [nadia boulanger](https://jaanilansio.fi/tag/nadia-boulanger/)
- [sinfoniakonsertti](https://jaanilansio.fi/tag/sinfoniakonsertti/)
- [Berio](https://jaanilansio.fi/tag/berio/)
- [Folk songs](https://jaanilansio.fi/tag/folk-songs/)
- [Erlkönig](https://jaanilansio.fi/tag/erlkonig/)
- [Henze](https://jaanilansio.fi/tag/henze/)
- [Tšaikovski](https://jaanilansio.fi/tag/tsaikovski/)
- [arvostelu](https://jaanilansio.fi/tag/arvostelu/)
- [sergei prokofjev](https://jaanilansio.fi/tag/sergei-prokofjev/)
- [hary janos](https://jaanilansio.fi/tag/hary-janos/)
- [orkesterisarja](https://jaanilansio.fi/tag/orkesterisarja/)
- [zoltan kodaly](https://jaanilansio.fi/tag/zoltan-kodaly/)
- [kodaly](https://jaanilansio.fi/tag/kodaly/)
- [Neither](https://jaanilansio.fi/tag/neither/)
- [Morton Feldman](https://jaanilansio.fi/tag/morton-feldman/)
- [ooppera](https://jaanilansio.fi/tag/ooppera/)
- [prahalainen](https://jaanilansio.fi/tag/prahalainen/)
- [Samuel Barber](https://jaanilansio.fi/tag/samuel-barber/)
- [juorukoulu](https://jaanilansio.fi/tag/juorukoulu/)
- [alaston satama](https://jaanilansio.fi/tag/alaston-satama/)
- [leonard bernstein](https://jaanilansio.fi/tag/leonard-bernstein/)
- [sinfoninen sarja](https://jaanilansio.fi/tag/sinfoninen-sarja/)
- [copland](https://jaanilansio.fi/tag/copland/)
- [klarinettikonsertto](https://jaanilansio.fi/tag/klarinettikonsertto/)
- [Martin fröst](https://jaanilansio.fi/tag/martin-frost/)
- [George Gershwin](https://jaanilansio.fi/tag/george-gershwin/)
- [rumba](https://jaanilansio.fi/tag/rumba/)
- [kuuba](https://jaanilansio.fi/tag/kuuba/)
- [barber](https://jaanilansio.fi/tag/barber/)
- [amerikkalainen alkusoitto](https://jaanilansio.fi/tag/amerikkalainen-alkusoitto/)
- [grieg](https://jaanilansio.fi/tag/grieg/)
- [etydi](https://jaanilansio.fi/tag/etydi/)
- [transsendenttinen](https://jaanilansio.fi/tag/transsendenttinen/)
- [etydit](https://jaanilansio.fi/tag/etydit/)
- [Sibelius](https://jaanilansio.fi/tag/sibelius/)
- [lemminkäinen](https://jaanilansio.fi/tag/lemminkainen/)
- [Robert Schumann](https://jaanilansio.fi/tag/robert-schumann/)
- [Roussel](https://jaanilansio.fi/tag/roussel/)
- [Baletti](https://jaanilansio.fi/tag/baletti/)
- [Skrjabin](https://jaanilansio.fi/tag/skrjabin/)
- [walton](https://jaanilansio.fi/tag/walton/)
- [Heifetz](https://jaanilansio.fi/tag/heifetz/)
- [elokuvamusiikki](https://jaanilansio.fi/tag/elokuvamusiikki/)
- [hohto](https://jaanilansio.fi/tag/hohto/)
- [bartok](https://jaanilansio.fi/tag/bartok/)
- [jack nicholson](https://jaanilansio.fi/tag/jack-nicholson/)
- [liget](https://jaanilansio.fi/tag/liget/)
- [kubrick](https://jaanilansio.fi/tag/kubrick/)
- [debussy](https://jaanilansio.fi/tag/debussy/)
- [saksofoni](https://jaanilansio.fi/tag/saksofoni/)
- [rapsodia](https://jaanilansio.fi/tag/rapsodia/)
- [musiikkitiede](https://jaanilansio.fi/tag/musiikkitiede/)
- [opiskeleminen](https://jaanilansio.fi/tag/opiskeleminen/)
- [helsingin yliopisto](https://jaanilansio.fi/tag/helsingin-yliopisto/)
- [muuttomies](https://jaanilansio.fi/tag/muuttomies/)
- [raksamies](https://jaanilansio.fi/tag/raksamies/)
- [lordi](https://jaanilansio.fi/tag/lordi/)
- [Black Sabbath](https://jaanilansio.fi/tag/black-sabbath/)
- [musiikkitoimittaja](https://jaanilansio.fi/tag/musiikkitoimittaja/)
- [amfion](https://jaanilansio.fi/tag/amfion/)
- [synkooppi](https://jaanilansio.fi/tag/synkooppi/)
- [Järnefelt](https://jaanilansio.fi/tag/jarnefelt/)
- [prometheus](https://jaanilansio.fi/tag/prometheus/)
- [arvio](https://jaanilansio.fi/tag/arvio/)
- [outi tarkiainen](https://jaanilansio.fi/tag/outi-tarkiainen/)
- [sampo haapamäki](https://jaanilansio.fi/tag/sampo-haapamaki/)
- [Kare Eskola](https://jaanilansio.fi/tag/kare-eskola/)
- [angela hewitt](https://jaanilansio.fi/tag/angela-hewitt/)
- [Hyvinvointialue](https://jaanilansio.fi/tag/hyvinvointialue/)
- [kapulakieli](https://jaanilansio.fi/tag/kapulakieli/)
- [vastaamo](https://jaanilansio.fi/tag/vastaamo/)
- [terapia](https://jaanilansio.fi/tag/terapia/)
- [tietomurto](https://jaanilansio.fi/tag/tietomurto/)
- [brändi](https://jaanilansio.fi/tag/brandi/)
- [yleisö](https://jaanilansio.fi/tag/yleiso/)
- [säveltaidetoimikunta](https://jaanilansio.fi/tag/saveltaidetoimikunta/)
- [podcast](https://jaanilansio.fi/tag/podcast/)
- [medianlukutaito](https://jaanilansio.fi/tag/medianlukutaito/)
- [Josef Suk](https://jaanilansio.fi/tag/josef-suk/)
- [Asrael](https://jaanilansio.fi/tag/asrael/)
- [Händel](https://jaanilansio.fi/tag/handel/)
- [Messias](https://jaanilansio.fi/tag/messias/)
- [Oratorio](https://jaanilansio.fi/tag/oratorio/)
- [Kantele](https://jaanilansio.fi/tag/kantele/)
- [Kalevala](https://jaanilansio.fi/tag/kalevala/)
- [Xenakis](https://jaanilansio.fi/tag/xenakis/)
- [Jaakko Kuusisto](https://jaanilansio.fi/tag/jaakko-kuusisto/)
- [elokuva-arvio](https://jaanilansio.fi/tag/elokuva-arvio/)
- [amrum](https://jaanilansio.fi/tag/amrum/)